Sivun näyttöjä yhteensä

sunnuntai 23. syyskuuta 2018

Uimamatka Odessaan ja Mustalle merelle

Jormas: Jokunen viikko sitten olin lähes nuoruuden työnantajani ja lapsuuden ystäväni kanssa katsomassa Saaremaalla Virossa olisiko 7 hehtaarin rantatilasta Suomenlahden rannalla omakotitalon tai jonkun muun paikaksi. Hieno oli, mutta minulta puuttuu innostuksen lisäksi jokunen eurokin.

Kotimatkalla Hannu ykskaks kysyi, että lähtisinkö joskus hänen kanssaan Ukrainaan tai Valko-Venäjälle, sillä kanssani on kuulemme mukava jutella, muistella menneitä ja visioda tulevaa. Joten sanoin, että jos tosissasi olet, niin voisinpa lähteäkin, jos käydään Odessassa. Siellä on nimittäin merikonttitehdas.

Ja kun Päivis sitten rapiat viikko sitten sanoi lähtevänsä yöksi harrastuksensa pariin eli ajamaan premium taksi-Mersua, totesin että minä lähden sitten uimaan. Kun hän kysyi minne, sanoin että Mustallemerelle. Ajattelin jotain toista vastausta, mutta hän sanoikin vain, jotta ota uimahousut mukaan. Aiheesta tämäkin, sillä emme ole aivan yhtä mieltä siitä missä minun on sopivaa harrastaa naturistiuintia. Vesi oli kirkasta ja 21 asteista.

Hannu ajoi kuudessa päivässä noin 6000 kilometriä. Autossa tuli siis vietettyä jokunen tunti. Itse asiassa yli puolet ajasta.

Oli hieno reissu johon mahtui viisumia maahan, jota yksikään valtio ei ole tunnustanut, ukrainalaisen tullikoiran ja sen isännän kotiinkuljetusta, kymmenen tunnin viisumin hankintaa, maissivarkaissa käyntiä, konttitehtaan lisäksi huonekalutehtaita ja vaikka mitä sekä mieletön määrä mukavia ainutkertaisia tuttavuuksia.

Oli myös hienoa huomata entisen neuvostovallan kaappaamien maiden huima kehitys, joka on vienyt ne monella tavalla Suomenkin ohi. Yksi oli tiet, sillä missään ei allemme eikä silmiin sattunut niin huonoja teitä kun on kotimaani tiestön laita.
Myös koiramaailmaa ihmettelin, sillä missään maassa ei juuri näkynyt kulkukoiria. Jokunen toki, kuten yhteisökoiriakin, jotka ovat Suomesta tainneet kuolla sukupuuttoon.

Mennen tullen oli mukava yöpyä Hannun Tallinnan kodissa, josta on kävelymatka satamaan. Minulle näyttää tulleen tavaksi kävellä väärään terminaaliin, sillä nytkin ihmettelin Viking Linen check in automaatin kimpussa, että mikä kun ei koodi kelpaa. Vaan eipä tietenkään, kun on väärä terminaali ja väärä varustamo.

Sen verran tiukoille aika meni, että olin viimeinen laivaan päässyt. Kokemus sekin, joka puolestani saisi jäädä niin ikään ainutkertaiseksi.

Ei kommentteja: