Sivun näyttöjä yhteensä

sunnuntai 29. huhtikuuta 2018

Mikä ihmeen Elämän tähden, osa 1

jormas: Aikoinaan perustin yhdistyksen, jonka syntyhistoria on kertomisen arvoinen toisenkin kerran:

Viime vuosituhannen lopussa tein melkoisen työpanoksen toimimalla muun muassa Jyväskylän Katulähetys ry:n toiminnanjohtajana. Yksi sen ajan merkittävimmistä hankkeistamme oli kahden tai oikeastaan kolmen kerrostalon rakentaminen Jyväskylään.

Eräänä aamuna syystä, jota en muista, olin vierailulla kaupungin virastotalon ylimmässä kerroksessa. Siis siellä missä arkkitehdit ja muut visionäärit istuivat. Alas tullessani painoin epähuomiossa hississä toisen kerroksen nappulaa ensimmäisen sijan muistaen samassa, että siellähän istuu monivuotinen yhteistyökumppanimme, apulaisgeodeetikko Pentti Hakalin.

Ajattelin käydä morjenstamassa miestä. Hänen huonettaan kohti kävellessäni, muotoutui päässäni vielä siinä vaiheessa puolileikillinen kysymys ja herjakin, jonka myös puin sanoiksi heti Pentin huoneen kynnyksellä: "Olisiko sinulla Pentti vapaata tonttia tarjolla, sillä nyt aletaan rakentaa asunnottomille asuntoja, joista he voivat muodostaa koteja?" Tähän Pena kysymyksestä toivuttuaan, että kuinkas tajusit tulla juuri nyt, sillä itse asiassa minulla voisi olla tontti, koska tänä aamuna yksi rakennuttaja on perunut varauksensa?

Pyysin laittamaan tontin pöytälaatikkoon muutamaksi päiväksi ja lompsin Jyväskylän asuntoasiantoimiston päällikön, Karvalan Tapsan pakeille. Että voisitkohan priorisoida asunnottomien asuntohankkeen sillä tavalla kaupungin tärkeysjärjestyksessä, jotta se voisi saada aravalainoituksen?

Karvala purskahti hersyvään ja myötätuntoiseen nauruun, että luuletko sinä Soini joukkoinesi omaavasi sellaista asiantuntemusta, jota rahoituksineen ja rakentamisineen tällaisessa hankkeessa vaaditaan? Toteamus veti mieleni totiseksi, jota kuvasti myös vastaukseni: "En kuule Tapsa luule, mutta uskotko sinä puolestasi, että luonteestani huolimatta tai juuri sen ansiosta kykenemme ostamaan tai muuten hankkimaan sitä osaamista, jota tarvitaan, mutta mitä ei meillä ole?" Tapsakin oli jo silloin monivuotinen kumppani ja hän sanoi, että jos saat muut asiat kuntoon, ei se jää kiinni tärkeysjärjestyksestä.

Seuraavana olikin sitten Katulähetyksen hallituksen aika käsitellä asiaa. Vaan eipä oltukaan enää yksimielisiä, sillä hanke oli yhdistykselle melkoinen haaste. Asiaa käsiteltiin useammassakin kokouksessa ja näennäisen yksimielisyden ja pinnan alla kyti monenlaista mielipidettä.
Yhtä mieltä oltiin kuitenkin siitä, että asia viedään yhdistyksen ylimääräiseen kokoukseen päätettäväksi

Katulähetyksen historiassa oli jonkin kerran aikaisemminkin oltu jostakin asioista vahvasti isollakin joukolla montaa mieltä. Minun aikanani näin ei kuitenkaan ollut koskaan aiemmin käynyt, joten myrskyisä kokous oli minulle monellakin lailla hämmästelyn ja hämmennyksen aihe.

Kuokkalan keskusta on piirretty pesäpallokentän muotoon.
Katulähetysväen mieliä liikutellut yhteisö on Takalaiton.
Koska se on Kolmospesänkadun viimeisellä tontilla.
Kokouksen enemmistö oli selvästi hanketta vastaan ja jos kokousta johtanut Osmo Pihlaja olisi ollut hankkeen vastustaja, olisi projekti kaatunut siihen. Vaan hänpä oli hankkeen puolella ja sorvasi ehdotuksen, joka hyväksyttiin yksimielisesti: "Kuten kokousväki selvästi voi huomata, on hallitus ja toiminnanjohtaja valmistelleet esityksen huonosti, joten ehkä voisimme antaa heille vielä jonkun verran lisäaikaa valmistella hanketta paremmin."

Kokouksen päättyessä huomasin vahingoniloisia katseita ja käsien puristeluita hankkeen vastustajilla. Että näin meillä asiat hoidetaan ja ei sentään mihin hyvänsä ryhdytä, jos kerran kenttä on toista mieltä.

Oma mieli oli melkoisessa myllerryksessä, johon ei lohtua juuri tuonut Pihlajan kokouksen jälkeinen mielipide. Että kuten Soini huomasit, hanke olisi kaatunut, jos olisin vienyt sen päätökseen. Ja että olen nyt voitavani tehnyt ja loppu on Soini sitten sinusta kiinni, sillä seuraavalla kerralla pitää päätös tehdä.

Jokunen yö tuli huonosti nukuttua asiaa pohtiessani, mutta ratkaisukin yön hiljaisuudessa löytyi. Ihmismieli on nimittäin moninainen ja siihen voi vaikuttaa juuri niillä samoilla eväillä, jotka mieltäkin ja sen luotsaamia päätöksiä johdattavat.

Päätin muutaman ihmisen kanssa perustaa yhdistyksen Elämän tähden ry. Sen jälkeen syötin jäsenistölle tiedon, että seuraavassa kokouksessa Katulähetys voi tosiaankin päättää vain ja ainoastaan siitä lähteekö se hankkeeseen. Sillä Soinilla on uusi yhdistys pöytälaatikossa, joka toteuttaa hankkeen, jos Katulähetys ei siihen ryhdy.

Seuraava kokous oli vakuuttavan yksimielinen, että totta kai Katulähetys rakentaa asunnottomille kodit. Näin syntyi Takalaiton, joka sai nimensä pesäpallokentän muotoon piirretyn kaupunginosan keskustan viimeisestä tontista Kolmospesänkadulla. Mutta Elämän tähden ry oli kuitenkin jo syntynyt, eikä se jäänyt tarpeettomaksi lepäämään laakereillaan saati pöytälaatikkoon.

Ei kommentteja: