Thaimaassa rakentamista säädellään erilaisin luvin johonkin pisteeseen saakka ihan niin kuin Suomessakin. Sen pisteen ulkopuolella sitten taitaakin tapahtua paljon sellaista, johon kukaan ei luultavasti puutu, koska näin asioiden on totuttu olevan. Kerrostaloihin rakennetaan uusia kerroksia ja lisäillään parvekkeita tai tyhjälle tontille vain aletaan rakentaa jotain, jonka hyvällä tahdolla voi mieltää kodiksi tai joksikin muuksi suojaksi tarkoitetuksi taloksi. Lopputulos voi hyvällä onnella olla jopa kaunis.
Oletettavasti rakennusluvin rakennetuissa taloissa on useimmiten huomioitu myös kauneusarvot. Tympeitä kerrostalolaatikoita näkee lähinnä vain tiheämmin asutuilla alueilla ja suurten kaupunkien laitamilla. Aamulenkkimme varrella on joitakin tyylikkäitä omakotitaloja, viehättäviä bungaloveja matkailijoiden käyttöön, mutta myös peltihökkeleitä, joita on rakennettu vierastyövoiman tilapäisiin asumistarpeisiin. Ne eivät yleensä ole kovin kaunista katseltavaa ja niiden näkeminen aiheuttaakin ristiriitaisia ajatuksia. Peltitönöjen asukkaat kun pääsääntöisesti ovat niitä ihmisiä, jotka rakentavat meille parempiosaisille toinen toistaan hienompia ja viihtyisämpiä loma-asuntoja.
Kokemuksen ja vuosien myötä käsitys Thaimaan kauneudesta on väkisinkin muuttunut. Matkailumainosten maisemia pitää usein lähteä hakemaan jostain kauempaa. Upeasti koristeltuja temppeleitä sentään löytyy lähes joka kylältä. Ihan lähellä on myös sitä Thaimaata, josta itse olen oppinut pitämään. Ja juuri sen vuoksi, että ihmisillä, kaikista oudoista tavoistaan, muun muassa roskaamisesta huolimatta on ilmiselvä halu nähdä kauneutta ympärillään.
En ole esimerkiksi voinut olla huomaamatta, miten pysyvämpiä peltisiä koteja itselleen rakentaneet jaksavat aina myös koristaa kotinsa ympäristöä. Ja milläpä muulla sen tekisi edullisemmin kuin saviruukkuihin istutettujen kasvien avulla.
Tällaiset asukkaan itsensä tekemät kotinsa etupihan koristeet ovat sitä Thaimaata, josta pidän aina vain entistä enemmän. |
Erilaiset luonnonmateriaaleista punotut korit ja käyttöesineet tai käsin kudotut tekstiilit ovat sitä Thaimaata jota katselen mieluummin kuin postikorttien ihannemaisemia. Kun jollain yön yli -retkellämme menemme aamupalalle, jossa jokainen kahvikuppi on eri paria, olen vain hyvilläni. Tiedän silloin, että tämä on juuri sitä Thaimaata, jota olen tullutkin hakemaan. Mutta sitä ennen asioita on pitänyt monet kerrat ajatella uudelleen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti