Sivun näyttöjä yhteensä

tiistai 3. lokakuuta 2017

Elämän taipaleelta tarttuneita viisauksia

jormas: Päivis oli poiminut eiliseen blogiinsa sanontoja ja jatkan samasta aiheesta tai sen vierestä. Kun olin nuori, minua huvitti sanonta, että joka toiselle kuoppaa kaivaa, saa niin ja niin paljon tunti. Kun vähän vanhenin, nauroin sille, että joka toiselle kauppaa kaivaa, joka toiselle ei. Ja nykyisin nauran tai ainakin melkein sille, että joka toiselle kuoppaa kaivaa, se parhaiten nauraa... Heko, heko, heko.

Siitäkin pidän, että jokaisen synkän pilven takana on uusi, vielä synkempi pilvi. Minusta se on nurinkurisuudessaan positiivinen ilmaisu.

Samoin pidän siitä, että nauru pidentää ikää, jos ei naura kuollakseen. Ja siitä, että jos menee viinaa väärään kurkkuun, tulee väärä mies juovuksiin. Lohduttavaa on sanonta, että koirat haukkuvat, karavaani jatkaa kulkuaan ja ensimmäisistä vankkureista on paras näköala. Juomarille hyvä sanonta on, että ruukku menee kaivolle, kunnes särkyy.

Asioita ei myöskään saa niin huonolle tolalle, ettei ne vielä juomisella vähän huononisi. Isäni sanoi minulle usein, kun palasin yön yli kestäneiltä reissuilta, että onko tauti mennyt suun kautta sisään vai olitko lääpän jäljillä? Niillä jäljillä olinkin kerran jos toisenkin. Mutta millainen eläjä tai elävä kyseinen lääppä on, sitä en ole koskaan nähnyt.

Tätä blogia saatan jatkaa, jos tulee mieleen..

Ei kommentteja: