Sivun näyttöjä yhteensä

torstai 3. elokuuta 2017

Tämän isommaksi ei juuri enää voi tulla

päivis: Olen joskus ennenkin kirjoittanut olleista ja menneistä ammattihaavesekoiluistani. Kutsuin niitä sekoiluiksi, koska joskus parikymppisenä pallo oli aika tavalla hukassa, kun olisi pitänyt keksiä, mikä olisi itselle mieluinen elämänura. Tai jos olenkin tiennyt, syystä tai toisesta sille elämänuralle eivät oppilaitoksen portit ole auenneet. Kenties sekoilua on ollut vielä myöhemminkin, koska kertaakaan en ole tainnut kokea tekeväni täsmälleen juuri sitä, mitä olen uskonut halunneeni tehdä.

Voi kyllä olla niin, että harva tietää ainakaan etukäteen, mitä varmasti haluaa työkseen tehdä. Siitä huolimatta, että jotkut itsevarmasti sanovat jo lapsena tienneensä, että haluavat vaikkapa lääkäreiksi tai opettajiksi. Tai taiteilijoiksi.

Joskus huomaan edelleen miettiväni, mikä minusta tulee isona. Siitäkin huolimatta, että olen jo sellainen ja syytä on alkaa keskittyä siihen, mitä teen, kun ihan kohta jään eläkkeelle. Tämän isommaksi ei kai tässä mielessä voi enää juuri tulla.

Totta puhuakseni enää en niin kauheasti elä työhön liittyvissä unelmissa. Lähinnä kai toiveissa on, että eläkevuosina voisi toisinaan tehdä jotain sellaista, josta saisi täydennystä tulevaan, kehnoakin kehnompaan eläkkeeseeni.

Täytyy kuitenkin myöntää, että on surullista havaita, ettei enää ole riittävästi ikää tekemään jotain sellaista, joka vaatisi ensin syvempää perehtymistä johonkin tekemisen aiheeseen ja tekemisen harjoittelua. Sellaista, jotta lopulta jossain vaiheessa voisi sanoa olevansa alan ammattilainen. Ikä ja ikääntymisen tuomat viat ja vaivat alkavat jossain kohtaa estää elinikäisen oppimisen toteuttamista.

Ihan uutta näkökulmaa ja piristystäkin näihin ajatuksiin toi kyllä eilinen uutinen, jonka mukaan kuningatar Elisabetin puoliso, prinssi Philip, jäi 96-vuotiaana eläkkeelle. Tosin hänkin on silti välillä aikeissa edustaa kuningattaren rinnalla.

Eihän tämä kuva tähän aiheeseen mitenkään liity. Tuli kuitenkin mieleen,
että valokuvaaminen on aika usein ollut ajatuksissani, kun olen miettinyt
toiveammattiasioitani. Ehkä valokuvaamiseen voisi nyt vielä "isonakin" innostua.

Ei kommentteja: