No, myräkkä oli lopulta aika nopeasti ohi. Vaikka kovasti satoikin, vettä ei meillä varmaankaan tullut ihan niin paljon kuin ehkä jossain muualla. Tuhot, jotka nekään eivät olleet niin pahat kuin jossain muualla, ovat helposti korjattavissa. Tai minähän sitä en joudu tekemään. Yksi monirunkoinen pajupuu oli kaatunut taitavasti rusakoille varatun vapautusmökin päälle. Tuhoa ei ole vielä raivattu, mutta näyttää siltä, että mökki ja aitaus säilyivät ehjinä.
Rusakoiden luontoonpalautusmökki ja -aitaus saattoi selvitä pelkällä säikähdyksellä. Jokilaaksoon tuodut rusakon poikaset on onneksi jo aikaisemmin vapautettu. |
Meillä Myllykylän kuntopolulla, jota Jorma haluaa kutsuttavan luontopoluksi, saattaa sen sijaan sähkökatkos olla pitkänlainen. Kun kiersin lenkin Niilon kanssa, jotenkin aavistelin, että jonkinlaisia myrskytuhoja sen varrelta löytyy. Näin olikin. Suuri kuusi oli kaatunut (ja taisi kaataa siinä samalla mukanaan muutaman muunkin puun) ja repinyt samalla tolpista irti kuntopolun valojen sähköjohdon. Toisaalta, jos johto ei ole poikki, niin kuin näytti, saattavathan valot sinne syttyä taas pimeän tultua.
Ilmoitin kuitenkin vahingosta Tuusulan kuntaan, josta varmaan löytyy jollain juoksulla korjausporukka tällaistakin vikaa varten. Tai jos ei itseltä löydy, niin jostain kumminkin.
Vähän pienempikin puu oli kuntopolun poikki kaatunut. Sen raastoin Niilon ihmetellessä omin voimin polun sivuun.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti