Hyrylästä Skavaböleen

päivis: Pyörittiin tänään asian perästä ja vähän ilmankin Hyrylässä. Hyrylä on vuosien myötä hahmottunut minulle, mutta alkuvuosina Tuusulassa käydessäni eksyin. Joskus ajattelin, maalta tulleena, että Helsinkikin on helpompi kuin Hyrylä. Suureellisesti Hyrylä olikin vuosikaudet virallisesti Tuusulan keskus. Jostain syystä kunta kai halusi häivyttää koko Hyrylä-nimen. Onneksi on palattu entiseen.

Vaikka Google tietääkin kaiken, Hyrylän ruotsinkieliselle nimelle, Skavaböle, sillä ei ollut tarjota selitystä. Kääntäjästä katsoin, että skava tarkoittaa suomeksi "hiertää". Siis jonkinlainen kylä, jossa joku asia hiertää. Merkillinen kylän nimi. Jonkun mielestä Hyrylässä ja koko Tuusulassakin moni asia hiertää, mutta se ei silti taida olla syy oudolle nimelle.

Skavabölen hengestä löytyi netistä maininta. Se oli tosin jonkun yksittäisen kirjoittelijan yksinäistä ajattelua. Löytyi viittaus jonnekin 1970-luvulle. Kyseistä henkeä on kirjoituksen mukaan edelleen nähtävissä ravintola Päämajan seutuvilla eli Santun kuppilassa.

Itselleni - tai meille - tulee Hyrylään asiaa usein siinä järjestyksessä, että ensin mennään Riihikallioon koirapuistoon ja sen jälkeen kauppa-asioille S-Markettiin. Joskus Hyrrän K-Supermarkettiin. Kirjastossa tulee käytyä vähemmin, mutta ehkä senkin aika joskus koittaa. Pidän kirjastoista ja erityisesti niiden lehtilukusaleista. Jos asuisin Hyrylässä, varmasti kävisin siellä useamminkin.

Tämän näköinen A. Kivi löytyy Hyrylästä
ovensa visusti kiinni pitävän taidemuseon takaa.

Joskus olen varta vasten lähtenyt Hyrylään löytääkseni Aleksis Kiven patsaan. Tiedostin sen olemassaolon vasta muutama vuosi sitten. Patsaan naapurissa on Tuusulan taidemuseo, joka ei ole koskaan auki.

Hyrylän uimahallissa tulee ehkä tulevaisuudessa käytyä useammin. Ainakin kymmenen kertaa. Kävin nimittäin tänään lunastamassa sieltä ensi viikolla vanhenemassa olevilla liikunta-Smartumeilla kymmenen kerran uimahallikortin. Kortti on vuoden voimassa.

Tuusula on minun kokoiseni kunta. Elin sentään suurimman osan lapsuudestani, nuoruudestani ja aikuisvuosistakin Jyväskylän maalaiskunnassa, joka aina kilpaili Tuusulan kanssa Suomen suurimman maalaiskunnan tittelistä.

Jyväskylän maalaiskuntaa ei enää ole. Tuusula on ja viime kesänä, jolloin kunta on viimeksi nettisivuillaan julkaissut asukaslukunsa, täällä on ollut 38 787 kuntalaista. Kunnalla on täysi työ pitää luku edes tuolla tasolla. Tuusulalla on paljonkin vetovoimatekijöitä, mutta jostain syystä niistä ei osata pitää meteliä. Jotain uuttakin voisi mielellään keksiä.