Elämää on kuntavaalien jälkeenkin

jormas: Aikoinaan lähdin Keski-Suomeen ja aikoinaan lähdin sieltä takaisin Etelä-Suomeen. Silloin annoin itselleni kaksi lupausta: Kerran vielä hankin itselleni Harley Davidsonin ja jos muutan syntymäkuntaani, asetun joskus joissakin vaaleissa ehdokkaaksi. Kunta-, seurakunta-, maakunta- tai eduskuntavaaleissa.

Jos sanansa syö muille antamansa lupausten suhteen, hyväksyn sen, sillä aikaansa edellä oleva, omien polkujen kulkija kykenee tarvittaessa kääntämään takkiaan tai peräti hankkimaan uuden. Mutta itselle annettu lupaus on syytä pitää, joten sen lunastin nyt kuntavaaleissa. Menestykselläni ei kannata rintoja röyhistellä, vaikka sainkin suurimman äänimäärän ehdolla olleista Tuusulan Vihreistä miehístä. Se kertoo jotakin kotikunnassani Vihreiden naisten tasosta, sillä kolmen valtuutetun lisäksi myös kaikki varavaltuutetut ovat naisia. Mutta ennen kaikkea se kertoo Vihreiden miesten tasosta tai ainakin poliittisesta houkuttelevuudesta. Kehnon vaalimenestykseni ansiosta omien korvien väliin tuli muutamassa tunnissa aimo annos tilaa jollekin uudelle.

Tuusulan Vihreissä hehkuttelemme nyt vaalimenestyksellä kuten pitääkin. Varsinkin ykkösnyrkkimme, pormestariehdokas Ilona Toivonen teki loistavan tuloksen, jonka turvin on hyvä ponnistaa vaikka eduskuntavaaleihin. Mutta Tuusulasta eduskuntaan on pitkä matka, sillä Järvenpäässä ja Keravalla Vihreiden kannatus on aivan toista luokkaa. Olemme entisen Suur-Tuusulan alueella perässä hiihtäjiä.

Tästä hienosta jengistä kansalaiset valitsivat vihreät päättäjät Tuusulaan

Seutukunnan ykköslehti Keski-Uusimaa kirjoittaa tämä aamuna etusivullaan, että "Kohu kävi kalliiksi kokoomukselle: Kervinen kahmi äänet itselleen." Vaikka se onkin totta, on se vain osatotuus, sillä Tuusulan suurimman puolueen paikalta pudotetun Kokoomuksen kampeamiseen tarvittiin kaksi naista. Jotka molemmat keräsivät yli tuhat ääntä.

Sanna Kervisen valitsijayhdistyksen listalta olisi äänimäärällä mennyt imussa läpi kaksi muutakin, jos niitä olisi ollut. Kunnan ääniharava muutaman äänen erolla Sannaan oli kuitenkin demareiden Satu Taiveaho. Jonka äänillä meni kaksi "lisädemaria" valtuustoon.

Kun Sanna vei Kokoomuksen ääniä ja Satu veti mukanaan valtuustoon kaksi muutakin, nämä kaksi naista käytännössä pudottivat Kokoomuksen piikkipaikalta. On Kervisen, Untamon ja kai parin muunkin listalta pudottamisesta tiennyt kuka tahansa, päätöksen teki heidän kunnallisjärjestönsä puheenjohtaja Jyri Paavola hänelle myönnetyn mandaatin turvin. Joka ei itse ollut edes ehdolla. Häntä voi kiittää tai haukkua omien arvojen ja mieltymystensä mukaan.

Aivan oman mausteensa tekeekin kunnallisjärjestöjen harmaan vallan kasvu. Kun Tuusulan suurimmassa puolueessa yksi henkikö voi pudottaa kuntavaaliehdokkaita listoilta niin, että nämä saavat tietää siitä listojen jättämisen jälkeen, voi aiheellisesti kysyä, että tämäkö on kansalaisten käsitys demokratiasta. Kervisen saamasta äänimäärästä voi kukin tehdä omat johtopäätöksensä.

Mutta tämä ei ole kunnallisjärjestön ainut harmaan vallan käytön muoto. Sillä esimerkiksi Tuusulan Vihreät ry valitsi pormestariehdokkaansa eivätkä nyt valitut valtuutetut. Näin lienee laita myös muissakin puolueissa tai ryhmissä, sillä Tuusulan kolmanneksi suurin ryhmä ei ole puolue, vaan Tuusulan puolesta ry.

Yllä oleva saa aikaan mielenkiintoisen vääristymän. Vaikka kuntalaiset ovat valinneet 51 valtuutettua uskossa, että heidän joukosta valtuusto valitsee pormestarin, niin todellisuudessa valtuutetut eivät voikaan tehdä valintaa puhtaalta pöydältä. Sillä oman ryhmän pormestariehdokkaan valitseekin valtuutettujen sijaan kunnallisjärjestö tai joku muu päivän politiikan taustalla oleva taho tai kokoonpano.