Uusi alkoholilaki

jormas: Valtakuntaamme ollaan saamassa entistä löysempi ja vapaampi alkoholilaki, joka esimerkiksi tuo vahvat oluet ja lonkerot maitokauppoihin. Kuppilat saavat jatkossa myydä viinaa velaksikin vaikka mukaan ja niin edelleen. Uuden löysän lain puolesta liputtavat sanovat, että edistystä tapahtuu länsimaiseen suuntaan. Mutta kaiken apinointi muilta mailta ole edistystä. Eikä varsinkaan parempaan suuntaan. Mutta vaikka ei olisi mitään rajoituksia, myös kitinää löytyy aina. Kun juottola  tai joku muu anniskelupaikka on jatkossa auki ilman erityislupaa puoli kahta kauemmin, pitää paikalla olla kaksi järjestyksenvalvojaa. Nyt tämä kuulemma tappaa pienyrittäjiä. Kuinka niin?

Aikoinaan menestyksekkään juomisen jälkeen päätin aloittaa viinanmyynnin, niin opettelin Las Palmaksessa osin omistamassani Cafeteria Helsingissä.

Jos olisin jatkanut tai laajentanut bisnestäni Suomeen, niin nyt pitäisi laittaa järjestysmieskurssille pubini se osa henkilökunnasta, joka myy alkoholia aamuyöstä. Mikä tässä on niin vaikeaa?

Korjaavan päihdetyön yksikössä pitää jopa yövalvojalla olla kohtuullisen mittainen koulutus, jotta hän pystyy valvomaan, kun alan mies tai nainen nukkuu humalaansa pois. Ehkä enemmänkin pitäisi tehdä pätevyysvaatimusten eteen niille työntekijöille, jotka ylipäätään vauhdittavat päihdeongelman muodostumista myymällä viinaa.

Suomessa on lihavuuden lisäksi kaksi suurta vitsausta. Toinen on alkoholi ja toinen on tupakka, joiden johdosta tulleisiin sairauksiin ynnä muihin ongelmiin käytetään satoja miljoonia euroja yhteisiä rahojamme. Kuitenkin yhdessä valitsemiemme päättäjien suhtautuminen kahteen viimeksi mainittuun vitsaukseen on aivan päinvastainen.

Tupakan suhteen tehdään valtavasti töitä, että sen polttaminen olisi vaikeampaa, ellei peräti mahdotonta. On savuttomia työpaikkoja ja kerrostaloja, jotka kieltävät polttamisen omaa parveketta ja piha-aluetta myöten. On helppo sanoa, että tupakointi autossa tai kotona vaikuttaa haitallisesti kaikkiin paikalla oleviin. Olen samaa mieltä ja kansanterveyden kannalta suunta on ehdottoman oikea.

Entäpä sitten viina? Kansakunta tekee hartiavoimin töitä sen eteen, että joisimme yhä enemmän ja enemmän. Siinä ei näytä painavan kuin oma juominen ja yhä vapaamman alkoholikulttuurin suosiminen. Kun hyvin monessa lapsiperheessä alkoholia käytetään jokainen viikonloppu humaltuakseen, niin kuka saisi silloin perheen lasten äänen kuuluviin? Tai edes kysyisi heidän mielipidettään, saati ottaisi sen huomioon? Kun perheen vanhemmilta kysyy, että onko juomisestasi haittaa kenellekään, saa usein yksiselitteisen vastauksen, että ei. Mutta kun saman perheen lapsilta kysyy, että paljonko haluaisit vanhempiesi juovan, saa aivan liian usein vastauksen: "Hölmö! Ei tietenkään yhtään!" Lapsetko ovat väärässä?

Minusta omalle mielelle hyödyksi tai ainakin virkeydeksi on olla vastarannan kiiski. Sekä ajatella asioista toisin kuin enemmistö, sillä se ei ole varsinkaan aina oikeassa. Moni meistä sanoo, että koirat haukkuvat ja karavaani jatkaa kulkuaan. Ja ensimmäisistä vankkureista on paras näköala. Mutta niissä istumiseen on oltava enemmän tai vähemmän tuulimyllyjä vastaan taisteleva Don Quijote. Sekin olen mielelläni.