"Köyhillä nokittelu ja sillä
politiikan tekeminen jatkuu. Nyt lusikkansa soppaan laittoi
”hengenmies”, poliitikko Markku Laukkanen, joka 22.10. Hesarin
mielipidesivuilla sanoi köyhyystutkija Ohisalon edustavan
ruuanjakelun avustusasiassa kovuuden sävyttämää pimeyttä. Myös
Heikki Hursti ihmetteli miten hänen tekemänsä työ on joutunut
politiikan pelinappulaksi. Sitä minäkin ihmettelen, vaikkakin
ymmärrän. Hyväkin asia uhrataan usein Laukkasen tapaan politiikan
alttarille. Sillä oma ja puolueen kannatus on valitettavan usein
tärkeämpää kuin toisen suussa oleva leipä.
Sanotaan myös, että leipäjonossa ei
ole kuin köyhiä. Miten niin? Ajatellaanko, että kun kauppa myy
viimeisen myyntipäivän elintarvikkeita alennuksella, niin niitä
eivät osta kuin köyhät? Ostanhan minäkin, vaikka en ole rikas
enkä köyhä. Saatan helposti laittaa itseni leipäjonoon, mutta en
ole siinä edes nuukuuttani. Vaan siksi, että vanhaksi menevää
ruokaa olisi hyvä syödä kaikkien, kun sitä sattuu silmien eteen.
En tee sitä siksi, että olisin ilman rahaa, vaan siksi, että en
olisi edes mieleltäni köyhä. Tapaa voi sanoa myös vastuulliseksi
kuluttamiseksi ja kestäväksi taloudeksi.
Ehkä ruokajonossa olevat eivät ole
aivan tavallisia tallaajia. Normaali en halua olla minäkään, sillä
normaali on kaikin tavoin keskiverto. Haluan kulkea omia polkujani ja
olla laitapuolen kulkija. Joita usein sanotaan myös syrjäytetyiksi
ja syrjäytyneiksi. Mutta laitapuolen kulkija on myös koko kansan
presidentti Sauli Niinistö. Sauli kulkee toisella laidalla ja minä
toisella."
Jorma Soini, sosiaalineuvos
elämän koelentäjä
elämän koelentäjä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti