Voi pyhä ramadan

päivis: Jostain syystä vastaan on taas tullut asioita, joiden ansiosta - tai johdosta - on tullut mietittyä erilaisten kulttuurien tapoja. Lähinnä ajattelemisen aihetta aiheuttaneet tavat ovat liittyneet uskontoihin. Muutama päivä sitten kirjoitin naisten päähuivien käytöstä.

Tänään vähän parahtelin ääneen, kun kuuntelin ennen töihin lähtöä Ylen kanavalla selvitystä, miten kirkkonummelaisessa vastaanottokeskuksessa valmistaudutaan muslimien pyhään kuukauteen, ramadaniin. Ramadan alkaa huomenna. Silloin valoisan aikana ei saa syödä, juoda eikä polttaa tupakkaa. Lapset ja sairaat on vapautettu tästä säännöstä.

Kirkkonummen vastaanottokeskuksen 330 miehestä 150 aloittaa ramadanin vieton. Asiaan on paikan päällä valmistauduttu huolella, sillä joukossa on 26 eri etnisen ryhmän edustajaa. Sen sijaan, että keskuksen henkilökunta antaisi miesten hoitaa itse syömisensä ja juomisensa aikataulutuksen pimeän aikana, he ovat päättäneet hoivata miesjoukkoa kuin pikkulapsia.

Loikoilukin voi käydä raskaaksi, jos ei ole muuta tekemistä kuin ruoan odotus.
Kuva on Kiasmasta, eikä liity Kirkkonummen vastaanottokeskukseen. 

Tunnetusti meillä Suomessa kesäyö ei ole pimeä eikä aina edes hämärä. Tämän ongelman pohjoisessa oleskelevat muslimit kiertävät noudattamalla oman kotimaansa mukaisia ramadanin aikatauluja. Etelässä pimeä tuleekin jo alkuillasta. Kuulostaa oikeastaan helpolta, mutta ainakin Kirkkonummella on viikkojen ajan touhukkaasti valmistauduttu siihen, että henkilökunta tietää, millä kellon lyömällä kukakin voi aloittaa syömisen.

Vaikka Ylen jutussa viitattiin jopa 20-21 tunnin paastoon, veikkaan, että useimmat ramadanin viettäjät voivat syödä iltakuuden ja aamukuuden välisenä aikana. Sepä ei lopulta eroa kauheasti siitä, että esimerkiksi minä syön työpäivinä aamupalan klo seitsemän aikoihin ja illalla 12 tunnin päästä juon iltakahvit jonkun suolaisen tai makean kanssa. Ja siinä välissä syön lounaan ja ehkä jonkun välipalan. Erona on vain se, että en syö yöllä ja kun syön päivällä, saatan välillä nuohata siitä, että olen taas sortunut syömään liikaa.

Maahanmuuttovirasto ei Ylen jutun mukaan ole antanut  muuta ohjetta kuin, että paastomahdollisuus pitää järjestää ja ruokaa pitää olla saatavilla myös yöllä. Ei luulisi olevan kohtuuttoman suuri vaatimus, mutta suomalaisella tehokkuudella varustetut sosiaalipuolen ihmiset pelaavat tietysti varman päälle. Uskottelevat siis itselleen, että aikuiset ihmiset eivät osaa itse pitää huolta siitä, milloin voi syödä ja milloin ei.

Tästä tosin muistuu mieleeni joskus kauan aikaa sitten kuulemani juttu siitä, miten pankkialalle saatiin sovittua lounastauot. Silloin huoli oli hoikistuvista pankkineideistä, jotka eivät työpäivänsä kuluessa malttaneet syödä. Tai ehkä he halusivat säästää pennosensa johonkin tarpeellisempaan. Ratkaisuksi tähän keksittiin, että työaikaan kuului lounastauko ja sen lisäksi ilmainen ruoka. Voi olla, että vuodet ovat kullanneet muiston ja ruoan ilmaisuus on mielikuvituksen tuotetta. Mutta olen itsekin joskus päässyt käymään pankin omassa lounasravintolassa. Hyvän sopimuksen olivat pankkialalle tehneet. Lieneekö enää voimassa?