Syntymäpäivä on vain kerran vuodessa

päivis: Syntymäpäivä on vaihtunut jo merkkipäivän jälkeiseksi päiväksi, mutta palaan vielä eiliseen kertoakseni pienen retkemme toisesta, ehkä Bore-laivaakin eksoottisemmasta yöpymispaikasta. Olimme Kustavin Peterzensissä, josta tyylikkään pienvenesataman lisäksi löytyy myös 14 merikonteista rakennettua hotellihuonetta. Olimme yhdessä niistä.

Eilinen syntymäpäiväsankari Boathousen pienessä huoneessa.

Yöpymispaikkamme yhteydessä voi varmaan puhua todellisesta Peterzenien klaanista. Useampikin ruskettunut ja mukava paikalla tapaamamme ihminen osoittautui tavalla tai toisella Peterzeneiksi, talvia Portugalissa viettäviksi kustavilaisiksi. Heilläkin on ollut kokemuksia ennakkoluuloista, joita merikontit kohtaavat. Varmaan osaksi tästä syystä Kustavissakin puhutaan Boathouse-mökeistä.

Mökkien lisäksi lähes samaan pihapiiriin rakennetaan parhaillaan kahdesta pitkästä merikontista kauppaa. Ilman stressiä kuulemma. Valmista piti tulla 10.6. mennessä. Mutta jos valmista ei tule, niin juhannuksena joka tapauksessa kauppa lienee jo auki.

Merikonteista rakennetuissa, tummalla puulla verhoilluissa
mökeissä on paksut kaislakatot.

Matkamme Kustavista kohti Ahvenanmaata oli tehty mahdollisimman hankalaksi. Näin meistä monta kertaa tuntui. Tietoa yritimme hankkia netin kautta jo ennen matkaan lähtöä. Sitä oli paljon, mutta se tuntui kovin sirpaleiselta. Eikä auttanut, vaikka Turun Puutorin kupeessa sijaitsevasta kellosepän liikkeestä kävimme ostamassa Saaristo-oppaan. Siinä olevat lukuisat kartat tosin auttoivat pikkuhiljaa hahmottamaan, mitä saaristossa kulkevia reittejä pitkin Ahvenanmaalle pääsee omalla autolla, mutta oppaan aikataulut vain näyttivät tulevan voimaan vasta juhannusviikolla.

Kustavista lähdettyämme, ensimmäisen laivamatkan jälkeen varauduimme jäämään "panttivangeiksi" Brändön saarelle. Lauttareittejä koskevan säännön mukaan olisimme joutuneet yöpymään Brändössä säästyäksemme sadan euron lisämaksulta jatkaessamme Brändöltä Ahvenanmaan pääsaarelle. Saarille jääminen ei kuitenkaan houkuttanut, sillä moni majoituspaikka oli edelleen talviunilla, ja muutenkin palvelutarjonta oli niin sun näin. Päätimme siis jatkaa matkaa Maarianhaminaan ja maksaa pitkin hampain lisää sata euroa.

Vaan joku lystikäs onni oli matkassamme mukana. Kun toisen lautan autokannella esittelimme laivamiehelle edellisellä lautalla maksamaamme 22 euron lippua, mies mutisi hetken huomattuaan, että olemme jatkamassa matkaamme saman päivän aikana. Sitten mies repi lippumme kahtia ja kehotti ajamaan eteenpäin. Mihin käyttäisimmekään säästyneen satasen?

Nyt olemme siis jo Maarianhaminassa aivan meren rannassa. Hotellihuoneen parvekkeen edustalla törröttävät Pommern-laivan mastot. Kaikki olisi hyvin, kun vielä samaan hotelliin majoittuneet luokkaretkellä olevat varhaisteinit väsähtäisivät ja lopettaisivat metelöinnin.