Sivun näyttöjä yhteensä

torstai 26. toukokuuta 2016

Liian terve

jormas: Taitaa olla kymmenen vuotta, kun sain sydäninfarktin Vantaan Ikeassa. Laittoivat kovalle penkille pitkälleen venttaamaan piipaa-autoa, vaikka talo oli täynnä toinen toistaan tyylikkäämpää ja mukavampaa petiä. Ehkä ne pelkäsivät, että henki lähtee ja suoli tyhjenee, niin on helpompi putsata puinen penkki ja muovilattia. Joka tapauksessa siitä selvittiin ja elo on ollut senkin jälkeen melkoisen mukavaa. Meilahdessa koin syvää kiitollisuutta suomalaista yhteiskuntaa kohtaan, sillä niin hyvä huoli minusta siellä pidettiin.

Paikallinen lekuri kysyi, kun tuli lähdön aika kotihoitoon, että suostuisinko koekaniiniksi muutamaksi vuodeksi kolesterolitutkimukseen. Ja minähän suostuin, sillä siinä tuli neljä kertaa vuodessa aika perusteellinen lekurin ja hoitsun tsekkaus missä mennään. Kun tutkimuksen piti päättyä, sanoi lääkäri, että tämä taitaa jatkua vissiin ainakin vuoden vielä, että sopiiko se minulle. Jo vain, sanoin ja tulin kysyneeksi, että mahdatko tietää, miksi tuli jatkopesti? Tohtori totesi minulle reseptiä kirjoittaessaan puolihuolimattomasti, että vissiin ei ole vielä tarpeeksi kuollut koekaniineja. Että koitetaan saada määrä täyteen vuoden jatkoajalla.
Pari kertaa olen sen jälkeen yrittänyt päästä vastaaviin tutkimuksiin, mutta parhaimmillaankin ovat kynnet pitäneet vain haastatteluun saakka. Joku päivä sitten olin taas Hämeenlinnassa Linnanklinikalla tyrkyllä ja hyvältä näytti. Mutta viimein paikallinen poppamies katsoi lasien takaa sanoen, että muuten on kaikki hyvällä tolalla, mutta tutkimuksen kannalta on yksi probleemi. Johon minä jo hieman hätääntyneenä, että mikähän mahtaa olla esteenä? "Olet liian terve", sanoi hän ja jatkoi, että mitä ilmeisemmin on kolesterolilääkitys ollut kohdallaan, kun olen ollut kymmenen vuotta oireeton. Tarjosin vielä, että voisinhän minä jotain tutkimukseen pääsyn kannalta jotain sanoja soveltaa, jos passaisi. Ei passannut, joten näillä eväillä mennään toistaiseksi kohti uusia seikkailoja. Elämä on laiffii, sanoo Nykäsen Matti ja minä.

Ei kommentteja: