Jokilaakson keltainen kesä

Jormas: Viime kesän lopulla katselin Jokilaakson lähes viimeisiä keltaisia kukkia. Taisi olla joku kultapiiskulajike tai syys-jotakin. Ajattelin, että kevään ensimmäisestä kukasta lähtien on keltainen kukkaväri jossakin kasvissa edustettuna koko kesän laaksomme kukissa aina syksyn viimeisiin väreihin. Tuumailin, että kun ensi kevät koittaa, teemme päiviksen kanssa kukkakuvakirjaa pitkin kesää, jonka teemana tai peräti nimenä on "Jokilaakson keltainen kesä".

Lumien sulamista olemme odottaneet innolla monestakin syystä. On mieltä piristävää katsella, haistella ja vähän maistellakin, kun koko suomalainen luonto herää taas jälleen kerran talvisen lumipeitteen alta uuteen elämään. Näinhän se tekee joka vuosi. Itse olen kuvakirjaa ajatellen katsellut ympärilleni missä nousee Jokilaaksomme ensimmäinen keltainen kukka. Joka arvatenkin olisi leskenlehti.

Toinen kuvakirjaan liittyvä ajatuksemme on, että koska meillä molemmilla on nokialaiset tai windowslaiset älypuhelimet, kelpuutamme kirjaan vain niillä otettuja kuvia. Toki korkealaatuisempia otoksia saisimme järjestelmäkamarallamme, mutta tämä tuleva kirja mennään näin. Puhelin kameroineen on käytännössä aina mukana, joten tasalaatuista materiaalia on helppo kerätä.

Kukkakuvakirja on upea ajatus myös siksi, että yksi kuvaamisen muoto ovat eläimet niiden tappamisen sijaan. Eräänlaista metsästystä kuitenkin molemmat. Samaa voi tehdä myös kasvien kanssa maljakkoon laittamisen vaihtoehtona. Jossa itse asiassa seurataan vain luonnosta taitetun kasvinosan hidasta kuolemaa vaasissa pöydällä.

Ajattelen, että vastaan tulee kesän mittaan kukkia, joiden tunnistamisessa tarvitsemme muiden apua. Siihen yksi oiva väline on sosiaalinen media Facebookeineen ja Instagrameineen. Mutta blogikuvan leskenlehden tämän kevään sunnuntaiaamun ensi nuput tunnistaa moni. Kevät, kesä ja syksy näyttävät mitkä otoksemme päätyvät kirjamme sivuille.