Joskus porsaskin on meitä siistimpi

jormas: Avasin joku päivä sitten keskustelun Facessa mistä mahtaa tulla tarve oikoa kiertoliittymää ja miksei suunnittelijat ole laittaneet sen sisimmän korokerenkaan sisäreunaan kunnon reunusta, jotta liittymän kaunistukseksi sen sisälle laitettu taide tai istutukset pysyisivät ehyenä.
Avaukseni poiki sata kommenttia, joista käytännössä vain yhden, Arto Nätkynmäen mielipiteet olivat asiaa, vaikka nekin olivat asian vierestä. Hän nimittäin ihmetteli asiatonta kirjoittelua ja henkilökohtaista pottuilua minulle. Keskustelu löytyy tästä: https://www.facebook.com/groups/5823915325/permalink/10153485354895326/.

Merkillistä keskustelu oli siksikin, että keskusteluun osallistujien mielestä on aivan ok, että kiertoliittymässä ajetaan aivan miten sattuu. Merkillistä se on myös siksi, että ne ovat usein kuin taideteoksia, jotka on tehty ilahduttamaan meitä kaikkia.

Käydyssä keskustelussa totesin, että kyse on samasta, valitettavasta ilmiöstä, että iso osa ei meistä tosiaan välitä miltä ympäristö näyttää kotimme ulkopuolella. Me viemme roskia ynnä muuta sellaistakin jätettä luontoon, jonka saisi viedä keräyspisteisiin ilmaiseksi. Mielestämme asia on hoidettu, kun se on omalta tontilta pois ja pois silmistä.

Kun sitten jossain on keräilypiste, jonne saa viedä yhtä jos toista käytöstä poistamaamme korvauksetta, on sekin usein kuin sikolätti tai entisajan kaatopaikka.

Facebookissa saamassani palautteessa yksi nainen sanoi, että en liene ollut edes pakettiauton ratissa, enkä ole nähnyt maailmalta juuri mitään. Entiselle rekkamiehelle ja muutenkin maailmaa kolunneelle ja edelleen koluavalle kommentit kertoivat paljon kommentoijista.

Se on totta, että maailmalta löytyy törkyisempiäkin paikkoja ja kansoja kuin Suomi ja suomalaiset. Epäsiisteydessä edustamme kyllä läntisen Euroopan huippua.

Vaikka se lieneekin mahdotonta, olisi valtakunnassa hyvä käydä perusteellinen keskustelu mitä palveluja yhteiskunnan tulisi tuottaa verorahoilla ilman muuta maksua, mitä meidän tulisi saada omakustannushintaan ja mistä kunta tai valtio voisi ottaa voittoa.

Hyvä olisi saada ilman muuta maksua terveyden - ja sairaudenhoidon palveluja vanhustenhuoltoineen, mutta voisiko esimerkiksi kirjastosta saatavat jotkut palvelut olla omakustannushintaisia? En käsitä miksi minun on saatava sieltä ilmaiseksi niin sanottua roskalukemista tai -musiikkia. Kaavoitus on joiltakin osin sellaista, jossa kunta voisi hyvinkin ottaa voittoa kaavoittamastaan maasta.

Mutta entäpä sitten jätehuolto? Yksi syy välinpitämättömyytemme lisäksi on jätehuollon kalleus. Käytännössä jokainen talous maksaa kiinteistökohtaisen jätemaksun, mutta joutuu maksamaan vaikkapa joulukuusen raadon poisviennistä erikseen, jos ei onnistu pilkkomaan sitä jäteastiaan. Vähintäänkin jokaisella yksittäisellä kuntalaisella pitäisi olla kohtuullisen saavutettavuuden päässä mahdollisuus viedä jätteet ilmaiseksi, mitä ne sitten ovatkaan. Sillä kun uudet jätemääräykset ovat astuneet ja astuvat voimaan, on hyvin vähän sellaista pois vietävää, jota yhteiskunta tai yksityinen yritys ei jollakin tavoin hyödynnä.

Se ei minulle ole auennut, miksi joku kuljettaa edelleen tiettömän taipaleen päähän, autonrenkaita, kodinkoneita, akkuja, metalliromua ynnä kaikkea muuta, jonka nytkin voisi viedä korvauksetta moneenkin pisteeseen.