Sivun näyttöjä yhteensä

sunnuntai 20. joulukuuta 2015

Hyvää joulua myös mandaattiystävilleni

jormas: Joskus kirjoitin mandaattiystävistä. Siis niistä, jotka ovat olleet tai näytelleet olevansa kavereitani silloin, kun minulla oli niin sanottua asemaa. Ei sitä kyllä merkittävästi ole ollut koskaan. Mutta kuitenkin ollessani omalla sektorillani päihdetyössä järjestöjen operatiivisena johtajana tai luottamushenkilönä hallituksen puheenjohtajana, tuli joulukortteja melkoinen määrä. Lähettelin niitä itse tai en.

Mutta nykyisin kun mainitut asemat ovat taakse jäänyttä elämää, ovat sinne jääneet myös asemani vuoksi kortteja ja välillä muitakin tervehdyksiä lähetelleet. Haikea mieli tulee joistakin, kun aikoinaan luulin, että kysymyksessä oli tosi ystävyys tai ainakin hyvä kaveruus, joka ei hiivu eikä pala tulessakaan.
Kansanedustajatkin lähettelivät joulutervehdyksiään melkein kasapäin, vaikka en ollut edes äänestysalueella kirjoilla. Ne kaikki ovat kadonneet. Paitsi yksi. Hän on Pekka Haavisto, jolta on Antonion kera tullut joulukortti jo kauan. Tänä jouluna Pekan joulutervehdyksestä puuttui kuitenkin Antonio. Oli vähän kuin poikamiehen kortti. Mutta Pekkaa arvostan, lähettää hän korttia tai ei. Arvostaisin, vaikka ei olisi ollut hakemassa minulle sosiaalineuvoksen arvoakaan. Mutta ei siitä kaveruudessa ole haittaakaan ollut. Vastavuoroisesti olin hänen takanaan presidentinvaaleissa. Ja olen taas, jos hän on ehdokkaana silloin, kun Niinistö ei enää asetu ehdokkaaksi.
Muitakin mielenkiintoisia tuttavuuksia on sosiaalisen median ansiosta tullut. Jotkut heistä lähettävät henkilökohtaisen joulutervehdyksenkin. Netin kautta tietty, nettikavereita kun ollaan. Yksi niistä on Paula Plysjuk. Häntä en ole koskaan tavannut, mutta mielipiteitä on vaihdettu senkin edestä. Jotka lähes poikkeuksetta liittyvät avioliittoon, sillä Paula ja hänen laillaan ajattelevat eivät halua, että Pekka ja Antonio saisivat rakastaa toisiaan papin vihkimässä avioliitossa.
Sitten meillä on sellaisia tuttuja tai peräti ystäviä, jotka lähettävät joulukortin, jonka mukana tulee käytännössä Sudokua tai sanaristikkoakin vaikeampi pähkinä purtavaksi. Arvoitus on nimeltään allekirjoitus, joka ei aukea päivikselle eikä minulle. Joten jos sinä tai te tai joku muu tunnistaa yllä olevan kortin allekirjoitukset, niin kertokaa se meillekin.

Mutta saa nyt allekirjoituksesta selvää tai ei, iloitsemme ja olemme otettuja jokaisesta joulu- ja muustakin tervehdyksestä.

2 kommenttia:

Timantti kirjoitti...

Armorikasta Joulua Teille !

Raimo & Tepa

For life kirjoitti...

Kiitoksia Tepa ja Raimo. Oikein hyvää joulua myös teille. Niilolta lisäksi teidän kouramaailmaanne.