Sivun näyttöjä yhteensä

lauantai 4. heinäkuuta 2015

Älypuhelin ja minä

jormas: Olen ahkera somen käyttäjä. Käytössä ovat Facebook, Instagram, Hangouts, Line, Whatsapp, Skype, Twitter, perinteiset tekstiviestit, sähköpostit, Googlet, hakukoneet venäläisestä Yandexista lähtien sekä internet muutenkin ja monet muut. Älypuhelimen käytöstä voisin helposti kirjoittaa yhden pitkän blogin.

Käytän sen nimi-, osoite- ja rekisterinumeron hakupalveluja, seuraan askelmittaria sekä kalorien kulutustani. Monien kotisivuilla, kuten Facebookissakin olen jokapäiväinen vieras. Kameroista seuraan Jyväskylän kävelykadun elämää ja kelikameroilla yleisemminkin teiden kuntoa varsinkin talvisin. Myös Jokilaakson elämää seuraan kameroiden välityksellä ja puhelimeni avulla missä milloinkin lienenkin.

Tekstejä kirjoittelen tekstinkäsittelyohjelmalla, jolla olen aloitellut myös kirjan kirjoittamista. Se tuskin valmistuu koskaan. Muiden kirjoittamia sähköisiä kirjoja ostan ja luen kirjapalvelujen kautta senkin edestä. Ja jos lainaan paperisen kirjan, varaan sen ja pidennän lainausaikaa kirjastoista älypuhelimellani.

Harvat matkalaskut, joita edelleen teen, teen puhelimeni välityksellä. Taulukkolaskentaa käytän moneen tarkoitukseen. Lähes kaikki laskut maksan samalla välineellä. kuten myös seuraan muita ostoksiani. Kun tankkaan Kuuauton, niin en ole kunnolla saanut tankkauspistoolia takaisin mittarin kylkeen, kun pankkiohjelma ilmoittaa, että veloitus on lähtenyt tililtäni. Näin käy myös kun ostan makkaralenkin. Joskaan sitä en osta polttoainepumpusta enkä muualtakaan menoveden jakeluasemalta.

Tästä aiheesta kirjoitan ehkä ylihuomenna
Pelejäkin pelaan laitteella paljon. Shakista tammeen ja pasiansseista muihin korttipeleihin. Myös Sudokuja täyttelen säännöllisesti. Sähköinen lehtien luku kuuluu tapoihini. Samaan sarjaan kuuluvat myös monet muut uutispalvelut. Televisiotakin katselen puhelimellani. Ykkössuosikkeja näyttävät olevan uutiset. Ohjelmatiedot ja tulevien televisio-ohjelmien arvostelut sekä varsinkin alkavien sarjojen taustatiedot ovat minulle kiinnostavaa luettavaa.

Säätietoja seuraan monen palveluntuottajan kautta, sillä jokainen tuntuu tietävän huomisen sään eri tavalla. Kalentereita minulla on laitteessa kaksikin, joista toinen on niin sanotusti pilvessä ja päiviksen kanssa yhteinen. Siellä on silloin tällöin iloinen yllätys, jossa päivis ehkä ilmoittaa, että maksaa häviämänsä lounaan silloin ja silloin ja pyytää minua valitsemaan paikan. Yhtä mieluinen ei vastaavasti ole viesti, kun päivis kysyy, että milloin itse maksan häviämäni vedon? Tai on se yhtä iloinen, sillä minulle on ykkösjuttu, että on pävis, jolle voin ostaa joskus lounaan ilman vedonlyöntiäkin.

Päivittäistä sähkönkulutustakin seuraan. Että paljonko maksaa saunan lämmitys tai eilinen huoneilman kylmennys, kun lämpö oli Duokodin sisällä ulkoilman mukainen +31 astetta. Puhelimessani ovat myös taskulamppu ja kello herätyksineen. Aivan oma lukunsa on Windows Phonen suhteellisen laadukas kamera erilaisine kuvankäsittelyohjelmineen. Kuvia tulee otettua enemmän kuin koskaan ja julkaisenkin niitä monella sähköisellä foorumilla. Onpa tullut joskus tehtyä kuvakirjakin netissä ja tilattuakin se samaa väylää myöten. Muutenkin teen ostoksia netin välityksellä yhä enemmän. Työn alla on ensimmäisen ruokakassillisen ostaminen netistä kotiin kuljetettuna.

Blogiamme kirjoitan silloin tällöin samalla laitteella. Tietenkin kirjoitan myös Facebookin jollekin palstalle joka päivä, vaikka ei olisi asiaakaan. Laskukonetta tai laskinta käytän sekä seuraan Thaimaan valuutan kurssia, sillä siitä riippuu paljonko Thaimaankotimme tulee maksamaan.

Toistaiseksi tarpeeton uusi hullutus itselläni on sinne lataamani maastokartat. Sieltä löytyy pienetkin polut, joita sitten ajelen Kuuautollamme ilman lupaa, koska niille ei ole lupaa mennä ilman maanomistajan suostumusta. Selitys on kylläkin valmiina, sillä jos maanomistajan tulee iholle, sanon, että kerään roskia, jota toki teenkin. Toinen jo käytetty selitys on karkuun päässyt Niilo-koira, jota etsin peilin edessä harjoiteltu huolestunut ilme kasvoillani. Jos Niilo onkin lavalla kyydissä omassa karsinassaan, sanon, että olin etsimässä koiraa, joka löytyikin, kuten näkyy. Ja jälleen peilin edessä harjoiteltu helpottunut ilme kasvoilla.

Maastokartta saattaa saada tässä kuussa hyödyllisemmänkin käytön, sillä kävelemme Seitsemän veljeksen vaellusreitin Helsingistä Aleksis Kiven patsaalta Hyvinkäälle omalla urbaanilla tavallamme. Siitä lisää myöhemmin.

Älypuhelimeni yhtä ominaisuutta käytän päivä päivältä vähemmän. Se on soittaminen ja puheluihin vastaaminen. Mutta hyvä, että sekin mahdollisuus on olemassa. Kaiken varalta, sillä eihän sitä koskaan tiedä, vaikka joku joskus soittaisikin.....

Ei kommentteja: