Sivun näyttöjä yhteensä

tiistai 21. huhtikuuta 2015

Työpaikkansa menettäneiden karu arki

jormas: "Eduskunnasta pudonneiden karu arki alkoi – yhdeksän lapsen äiti on nyt työtön". Näin uutisoi Iltasanomat eilen.

Jäin pohtimaan kuvastaako otsikko kyseisen ex-kansanedustajan tuntoja vai onko toimittajalla ollut päällimmäisenä tarkoituksena myydä lehteä? Sehän on totta, että kun menettää työnsä, on usein edessä työttömyysjakso. Kansanedustajan työ on tässä suhteessa samanlainen kuin moni muukin määräaikainen työsuhde. Tosin monen määräaikaisen työsuhteen päättyminen voi johtua useasta eri seikasta, joille ei tekijä itse ole voinut mitään.

Kansanedustajan määräaikainen työsuhde on myös vähän erilainen, sillä  tekijän siihen valitsee tuhatpäinen äänestäjäjoukko. Joka myös päättää kyseisen tekijän jatkopestistä. Erilainen työsuhde on siksikin, että vaikka se on määräaikainen, työtä tekemään valitaan aina joku.

Kun työnantaja on oma äänestäjäkunta, voi olla, että työnantajaan on syytä pitää yhteyttä myös työsuhteen aikana eikä vaan silloin, kun on sen uusimisen aika. Itselläni on nimittäin käsitys, että moni kansanedustaja käyttäytyy eri tavalla riippuen siitä milloin on työsuhteen uusimisen aika.

Mutta minä ymmärrän mielen myllerryksen, kun työpaikka lähtee alta. Varsinkin, jos haluasi jatkaa ja kokee tehneensä parhaansa. Itsekin olen ollut ehdokkaana ainakin pari kertaa ja sekin kirpaisi, vaikka en ollut edes lähellä läpimenoa. Tosissani olin kuitenkin ja yksi elämäni tympeimmistä hommista olikin kerätä äänestystuloksen selvittyä yön aikana alakuloiseksi muuttuneita omia vaalimainoksia Keski-Suomen läänin niemistä ja notkoista. Ainut lohtu oli, että eipä ollut ensimmäinen kerta, kun luulin liian suuria itsestäni.

Lapset mukana "äidin töissä". Näitä hetkiä ei voi saada takaisin lasten kasvettua.
Kansanedustajan työn päättymisen jälkeen voi tilalle ottaa tai saada jonkun yhtä hektisen duunin. Mutta voihan se olla toisinkin. Iltasanomien otsikon tapauksessa voittajia saattavatkin olla kaikki yhdeksän lasta ja ehkä puolisokin. Yhdeksän lapsen kasvattamisessa nimittäin riittää tekemistä, tekee sitä sitten palkkatyönä tai muuten. Pakettiin kuuluu vielä usein myös monet muut kodin elot ja askareet.

Mutta takaisin alun otsikkoon. Voin kuvitella pariskunnan, joka on kaikkensa yrittänyt ilman tulosta saadakseen edes yhden lapsen "sillä tavalla", adoptiona tai jotenkin muuten. Voin kuvitella myös pariskunnan mietteet, jos joku menisi heille sanomaan, että olisi se teilläkin karu arki, jos olisi lapsia.

Ei kommentteja: