päivis: Joskus näkee taidenäyttelyissä teoksia, joiden nimi on Nimetön. Niin on nyt tämän päiväinen bloginikin, jolle en näitä sanoja kirjoittaessani ole vielä keksinyt edes aihetta. Mutta kun kuitenkin keksin sanan nimetön, niin samalla mieleen tuli parin päivän takainen Hesarin uutisjuttu, jossa oli vertailtu helsinkiläisten lasten saamia nimiä. Olivat huomanneet, että eri puolilla kaupunkia lapsille annetaan vähän erilaisia nimiä. Suunnilleen samat nimet kuitenkin toistuivat, mutta hieman eri järjestyksessä.
Helsingin ydinkeskustan pienet Stellat ja Maxit kuvaavat haastatellun nimiasiantuntijan mukaan sitä, että vanhemmat haluavat lastensa nimillä viestiä kansainvälisyyttä. Jo Sörnäisissä, noin viisi kilometriä keskustasta, suosiossa ovat vanhat suomalaiset etunimet kuten Onni ja Siiri.
Ja kun Helsingissä on eniten Leo- ja Sofia-nimisiä alle kymmenvuotiaita lapsia, muualla maassa vastaavasti eniten on Eetuja ja Emmoja.
Ruotsissa ja Britanniassa on tutkittu vanhempien nimivalintoja suhteessa sosioekonomiseen asemaan. Britanniassa alemmissa sosiaaliluokissa lapsille mielellään annetaan hienostelevia nimiä, joilla arvellaan pyrittävän turvaavan lasten sosiaalinen noste. Suomessa asiaa ei ole tutkittu, mutta meilläkin viitteitä tähän kuulemma on. Olisivatkohan esimerkiksi Vanessa, Jessica ja Luca juuri noita nimiä? Ainakin Itä-Helsingissä noita nimiä on suhteellisen monilla lapsilla. Samat nimet eivät sen sijaan muissa kaupunginosissa ole hittilistalla.
Tuosta Itä-Helsingistä nimiasiantuntija sen sijaan sanoo, että siellä asuminen ei vielä kerro mitään ihmisen sosioekonomisesta taustasta. Joten ehkä nimienkään suhteen ei kannata tehdä kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Vähän huvittava yksityiskohta itähelsinkiläisiä tyttöjen nimiä kuitenkin koskee. Niiden todetaan olevan prinsessamaisempia kuin muualla pääkaupungissa. Kuinkahan monta Estellea, Victoriaa tai vaikka Madeleinea Vuosaaressa tai Kontulassa mahtaakaan asua?
Tytöille on 2000-luvulla annettu kaikkiaan yli 12 500 eri nimeä, pojille vain noin 8 900. Vuosittain lapsia syntyy Suomessa noin 55 000. Tyttöjen nimikirjon todetaan johtuvan siitä, että tyttöjen nimillä leikitellään enemmän kuin poikien nimillä. Sen ajatellaan viittaavan sukupuolirooliin liittyviin odotuksiin. Pojat mielletään jo vastasyntyneinä tuleviksi vastuunkantajiksi, joten myös nimeen suhtaudutaan vakavammin kuin tyttöjen kohdalla.
Almanakassa kerrottiin olevan paljon nimiä, joita kukaan ei ole saanut ensimmäiseksi nimekseen 50 vuoteen. Kuinkahan mahtaakaan jatkossa tapahtua nimen Väinämöinen suhteen, kun Hesari paljasti, että se on tasavallan presidenttimme toinen etunimi?
Uusia ihmiselle annettavia nimiä kuulemma testataan usein ensin lemmikeillä. Tällaisia ovat jutun mukaan esimerkiksi Luna, Bella, Jeri ja Remu. Vastaavasti varsinkin koirat tuntuvat saavan nykyään ihmisen nimen. Kun käymme Niilo-koiran kanssa koirapuistossa, yhtä aikaa siellä tosiaan saattaa olla vaikkapa Väinö, Martta ja Bertta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti