Sivun näyttöjä yhteensä

maanantai 5. tammikuuta 2015

Kyllä elämä on kurjaa

jormas: Lieneekö niin, että meissä jokaisessa on oma pikkusieluisuutemme? Joskus nimittäin tuntuu siltä, että mitä niin sanotusti paremmalla itsetunnolla on varustettu, sitä vähemmän havaitsee itsessään virheitä ja ylipäätään vajavaisuuksia. Ja sitten toisessa päässä ihminen, jolla on itsetunto nolla tai peräti pakkasen puolella, ei havaitse itsessään muuta kuin virheitä.

Vai olisiko se niin, että vasta aidolla itsetunnolla näkee asiat oikeassa suhteessa? Siis että ei ole väliä onko itsetunto heikko tai vahva, kun vaan se mikä on, on aitoa? Ehkä tästä aiheesta voisin kirjoittaa romaanin. En sitä tee, sillä omaksi iloksi en viitsi ja muut eivät sitä lukisi kuitenkaan.

Kun suomalainen perusjurrikka istuu baaritiskillä siemailemassa ties monettako kertaa ties monettako itsetunnon vahvistajaa, ja viereen istahtaa suomea osaamaton muunmaalainen toivotellen omalla kielellään mukavaa illan jatkoa. Niin tämä peräti Tallinnassa muistamattomassa kunnossa käynyt suomalainen katsoo tovin mitään ymmärtämättä ystävällisestä  vierustoveristaan, vetäisee häntä juuri siitä syystä turpaan sanoen saatesanoiksi, että "puhu perkele suomea".

Tai kun omissa mökkimaisemissa näkyy vastarannalla marjan- tai sienenpoimija, niin on äkkiä juostava tupaan ja kiikareiden kanssa takaisin, että mitä helvettiä tuo tänne melkein meidän maille on tullut? Ja kiukkua pihisten fillarin selkään ja kaahaamaan poimijaa jonnekin silmänkantamattomiin mielessään ajatus, että mädätköön marjat ja sienet mieluummin metsässä kuin vieraan suussa tai mahassa.

Tasan sama ilmiö on Lapin hillasoilla. Thaimaalainen ottaa kotikonnuillaan lainan kovalla korolla ja lentää pohjoisen soille hyttysten syötäväksi. Tehdäkseen parempaa tulevaisuutta pallon toisella puolella, riisipellon laidassa olevaan lautamökkiin jääneille lapsikatraalle, vaimolle, suvulle ja eläimille. Mutta jos tulee huono marjakesä, menee lautamökin lisäksi myös sukulaisten mopot ja työkalut, sillä koko lähisuku on ollut takaamassa lainaa koronkiskurille. Jos sattuu armelias rahanlainaaja, voi lainan saada samoilla ehdoilla vielä toisenakin vuotena. Jos ei marjaa tule silloinkaan, on edessä taloudellisesti ankea tulevaisuus.

Tähän pisteenä iin päälle suomalainen verottaja haluaa tehdä ulkomaalaisten marjanpoiminnankin mahdottomaksi, vaikka vaihtoehto marjoilla on, että niitä ei kukaan poimi. Sillä suomalaisen sosiaaliturvan kyllästämä alkuperäinen meikäläinen tai muualta muuttanut ei Kainuun korpeen tai Lapin soille lähde.

Samanaikaisesti Aasian rannalla saa kuulla kaikkitietävien, kielitaidottomien lomailijoiden suusta, että on tämä laiskaa kansaa. Käsitystä eivät riitä muuttamaan tytöt, jotka antavat käyttöön kalleimpansa, sen ainoan rahanarvoisen, joka heillä jonkun perusjuntin mielestä on. Tai vaikka muut paikalliset tekevät kuusi tai seitsemän, kymmenen tunnin työpäivien viikkoja palvellakseen turisteja mitä erilaisemmilla palveluilla tai tuotteilla.

Saattaa ollakin, että heikko itsetunto ja kateus kulkevat käsi kädessä. Joskus tuntuu nimitäin siltä, että autonvaihtoon ei tarvita uuden auton tarvetta, vaan naapurin uusi auto. Kun ja jos ostamme omakotitalomme pihaan auton lisäksi jotain muuta uutta, vaikka aurinkokellon, niin naapurin poissa ollessa menemme hänen pihakeinustaan katsomaan miten uusi ostos näyttäytyy naapurille.

Vaan mikä sai minut heti maanantaiaamuna kirjoittamaan näin kielteisesti? Ehkä nenäänvetoherneen sijaan klyyvariini meni niitä yön aikana useita palkoineen? Ehkä innostus tuli Riitasta, joka puolusti meitä Facebook-sivuillamme mollaajilta, joita en ollut edes itse huomannut.

Närästyksen kohde siellä jollakin oli tällä erää saamani seitsemän euron korotus eläkkeeseen. Että eivät kaikki ole eläkerahojaan Thaimaassa käyttämässä. Eivät olekaan, mutta eurojen puolesta tänne kyllä pääsee jokainen suomalainen, vaikka vuoden kuvainnollisesti tyhjiä pulloja keräämällä. Matkarahoja pitää laittaa jemmaan alle pari euroa päivä.

Mutta jostakin pitää ehkä myös luopua. Kuten tupakasta, viinasta ja vieraista irtosuhteista. Jotta rahat riittävät istua täällä pahoittamassa vaikka muiden mieliä läppärin tai älypuhelimen avulla. Joten luonnikasta alkavaa viikkoa. Toivottaa rantatuolista jormas, eläkeläinen.

Ei kommentteja: