Minä taas tyydyn kiristelemään hampaitani, kun kaurapuuro, riisikupillinen ja hedelmäsalaatti illalla eivät vain tunnu pudottavan painoa. Siis sen lisäksi, että kävelemme lähes päivittäin noin 7-10 kilometriä. Tai sen voi ilmaista myös niin, että vajaan neljän viikon aikana olisimme kävelleet suunnilleen Helsingistä Jämsään. Sellainen repäisy ei kyllä kotimaassa tulisi mieleenikään.
Tunnen olevani aika hukassa painonhallintaan liittyvien tietojeni osalta. Ennen vanhaan oli niin helppo karistaa muutama kilo vain sillä, että söi päivittäin alle 1500 kaloria, vai olisiko tuo ollut 1200. Se oli silloin helppo nakki ja niin luulisi olevan nykyäänkin noilla alussa mainituilla ruokailutavoilla, jotka on täällä Thaimaassa niin uskomattoman helppo ottaa käyttöön. Mutta ennen oli ennen ja nyt on nyt.
Siksi olen kehittänyt uuden tavan seurata painonhallintayritysten vaikutusta. Puntarilla käynnin lisäksi olen mittaillut vyötärön ympärystä. Se on siinä ja siinä, onko muutama sentti sulanut pois. Mutta kun se ei oikein riitä minulle. Tulosta pitäisi syntyä.
Kuvassa on Thaimaan virallinen mittanauhani. Välillä olen ollut hyvin angry, kun mitta vain väittää, ettei painonhallinnan osalta ole tapahtunut kehitystä. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti