Kolmen kaverin jäätelö ja Henna Virkkusen porkkanat

päivis: Olen mainoksen uhri, tiedetään. Olen myös näköjään lehtijuttujen vietävissä. Tänään Hesarin Torstai-sivuilla oli juttua kolmesta kaverista, jotka tekevät huippusuosittua Kolmen kaverin jäätelöä Kontulassa sijaitsevassa jäätelötehtaassaan. Luin hauskan jutun, jossa kerrottiin muun muassa kaverusten rohkeista makukokeiluista. Meillä tietysti syötiin äsken mustikka-kaardemumma-jäätelöä, vaikka olinkin aina ajatellut, että kaverusten jäätelö on aika kallista.

Mutta oli jutun varmaan lukenut moni muukin ja päättänyt tehdä samoin kuin minä: kaupan pakastekaapin Kolmen kaverin jäätelöille varatut hyllyt ammottivat lähes tyhjyyttään. Kävi varmaan niin kuin joskus aiemmin tietylle tomaattimurskalle, jota sosiaalisessa mediassa joku keksi kehua parhaimmista parhaimmaksi.

Mutta kaupasta lähti mukaani myös nippu uuden sadon porkkanoita. Miksikö? Siksi, että samaisessa Hesarin Torstai-liitteessä oli juttu, sekin mukava, Henna Virkkusesta, joka kertoi muun muassa intohimostaan porkkanoita kohtaan. Virkkusen porkkanansyönti taitaa lähestyä melkein A-vitamiini-myrkytystä, sillä hän kertoi ihonsa kellertävän varsinkin talvella, kesällä sitä ei kuulemma rusketuksen ansiosta huomaa niin hyvin. Tuoreet porkkanat kieltämättä maistuivat hyviltä.

Jos kolme kaveria hallitsevat jäätelön makukokeilut, itse väitän hallitsevani lämpimien voileipien kokeellisen teon. Tein jo toista kertaa tällä viikolla niitä. Se puolestaan johtui siitä, että käytin uusavuttomien juustoraastetta ja pelkäsin raasteen menevän pilalle, jos en pian käytä sitä loppuun. Silti sitä jäi edelleen pussiin. Edelliset voilevät saivat päällee tonnikalaa ja olivat peruskamaa. Nyt keksin laittaa yhtä paljon tonnikalaa ja ananasmurskaa. Laitoin myös leiville pieniä tomaattipaloja ja kasvihuoneessa kasvanutta tilliä. Leivistä tuli herkullisia. Söin niitä liikaa.