Huumeet

jormas: Vaikka huumeet ovat huumeita ja alkoholi alkoholia, löytyy yhteneväisyyksiä paljon, sillä päihteet ovat päihteitä ja niiden käyttötarkoitus on sama. Oppia voisi siis ottaa paljon alkoholipolitiikkaamme perehtymällä. Yksi mielenkiintoinen kohta kieltolain jälkeen on keskioluen vapauttaminen elintarvikekauppoihin ja kioskeihin. Liiallisesta alkoholin käytöstä johtuvissa kuolinsyissä se on miesten kohdalla keulapaikoilla. Myös naisten kohdalla alkoholi näyttelee yhä kasvavaa roolia.

Mutta ihmisen itsekkyys on entisenlainen ja toisen asemaan asettuminen näyttää meillä olevan yhtä vaikeaa aiheesta riippumatta. Pohdimme asiaa omista tai olettamistamme omista tavoista käsin. Vastuullista olisi pohtia päihteidenkäyttöä jostain muusta näkökulmasta kuin, että juomme pari lasillista viiniä tai yhden saunaoluen viikossa.
Jotta minun tai tuttavieni olisi helpompi saada lasi viiniä, pullo olutta tai satsi pikku pössyttelyyn mahdollisimman helposti, niin siitä maksumiehiksi ja -naisiksi pitäisi monen mielestä laittaa koko yhteiskunta. Näin on alkoholin ja tupakan kohdalla käynyt.
Jotta voisin olla huumeiden käytöstä eri mieltä, minulla pitäisi olla pitkältä ajalta monipuolisesti tutkittua tietoa miten huumeiden käytön vapauttaminen tai ylipäätään sen saatavuuden helpottaminen vaikuttaa kaikkien kansanterveyteen. Vaikka alkoholismi ja alkoholisti ovat eri asioita, kuten narkomania tai narkomaanikin, olen valmis jossain määrin vapauttamaan käyttäjän rangaistuksesta.

Tosin nytkin lienee käytännössä niin, että rangaistusta ei tule huumeiden käytöstä, vaan hallussapidosta. Siihen on omat vankat syynsä, sillä hyvin moni rahoittaa oman käyttönsä myymällä huumeita. Ja asiakkaiksi kelpaavat kaikki koululaisista lähtien.
Olisi myös mielekästä pohtia mitä ei toivottuja tottumuksia tai tapoja olemme saaneet ylipäätään yhteiskunnassamme vähennettyä tai peräti kitkettyä mahdollistamalla niiden käyttö entistä helpommaksi. Tietysti voi olla niinkin, että jos alkoholista poistettaisiin kaikki rajoitukset ikärajoineen, ei tämä kansa joisikaan itseään hengiltä, vaan se tulisi jossain vaiheessa järkiinsä.  Aikoinaan nimittäin yksi suomalainen, hyvin tunnettu kulttuurivaikuttaja sanoi häneltä kysyttäessä, että miksi hän lopetti alkoholin käytön: "Ruukku menee kaivolle kunnes särkyy." Yhtälö on kuitenkin tällä hetkellä vaikea, sillä suurin osa kansasta on vankasti sitä mieltä, että kännissä, pikku hiprakassa tai ylipäätään päihteissä silloin tällöin on kiva olla.

Raittiusliike oli jämähtänyt Suomessa kuoppiinsa vuosikymmeniksi, jonka johdosta se ei ollut korkeassa kurssissa minullakaan. Raittiusliikkeen kurssi ei vapaaehtoisesti muuttunut, vaan tarvittiin Raha-automaattiyhdistys, joka veti politisoituneilta, valtakunnallisilta raittiusjärjestöiltä ja -liitoilta rahoituksen murto-osaan. Irvokas esimerkki entisajan raittiusvalistuksesta ja -kasvatuksesta on, että parasta antia oli Valion ja Ari Vatasen tai Teemu Selänteen maitomainos.
Minulla menikin vuosikymmen tai pari ymmärtää, että pitkässä juoksussa ainoastaan asennekasvatuksella ja valistuksella on ihmisiin pysyviä, myönteisiä vaikutuksia. Hinnoilla, saatavuudella ja muillakin rajoituksilla saadaan kuitenkin valistuksen kanssa kohtuullisen hyviä tuloksia. Valistuksen ja rajoitusten yhteisestä vaikutuksesta tupakoinnin vähentyminen on oiva esimerkki. Tupakointi ei ole trendikästä, sen käyttöä ja saatavuutta on rajoitettu monin tavoin ja Suomi taitaa olla asettanut tavoitteekseen tupakoinnin kokonaan lopettamisen vuoteen 2040. Sekin on mielenkiintoinen ykstyiskohta, että hasiksen ja marihuanan käytön aloittaneet ovat käytännössä kaikki tupakoitsijoita.