Käki

päivis: Tuttuun tapaan kävelin eilen Jyväskylästä palattuamme Niilon kanssa Miljoonatieltä parin kilometrin matkan kotiin Pitkäniemeen. Päätin olla aistit avoinna kauniille toukokuiselle luonnolle, vaikka Pitkäniementie onkin vuosi sitten asfaltoitu. Kuulin käen kukkuvan.

Mitähän käkikellon käkikään oikeasti sanoo?
Tämä käkikello on täysin samalla mallilla
tehty kuin meidän vanha kellomme Laukaassa.

Käsi sanoi "hakkuu, hakkuu". Olin hieman ymmälläni, sillä meidät opetetaan jo pikkulapsena tietämään, että käki sanoo "kukkuu, kukkuu". Mutta tämä hokikin "hakkuu, hakkuu".

En ollutkaan lapsena opitun vanki, vaan annoin korvilleni luvan kuulla, mitä käellä on oikeasti kerrottavanaan. Tarkoittiko se ehkä, että joku aikoo taas tehdä avohakkuun kauniiseen Pitkäniemeemme? Ehkä ei. Siellä on tehty hakkuita jo monet kerrat. Välillä ns. Helsingin herrat ovat parturoineet kaiken omistamansa, toisinaan taas on tehty kaunis harvennus.

Annoin aisteilleni lisää vapauksia ja mietin, mitä koira oikeasti sanookaan, kun se haukkuu. Jospa se ei olekaan "hau hau" vaan "mau mau". Seuraavan kerran pitää olla tarkempana, kun Niilolla on asiaa.