Mutta ne elätit. Moni nainen, mutta toki mieskin on mennyt rikkaisiin naimisiin tai muuten jakaa petinsä ja sitä itseään rahasta. Osaa sellaisisista miehistä on taidettu sanoa Vihtoreiksi tai gigoloiksi. Vai muistanko väärin? Ja naista ilotytöksi tai portoksi. Tosin muillakin kuin rakkailla lapsilla on monta nimeä. Mutta sopiiko niiden joukkoon elätti?
Historia on väärällään naisia, jotka ovat eläissään, mutta varsinkin sen jälkeen saaneet suuren hyväntekijän maineen. Usein rahojen taustalla ovat olleet miehen, puolison rahat. Jonka kaikki aika on mennyt rahan ja bisneksen tekemiseen.
Kun avioliitto on tullut tilaan, jossa aikaa ei ole käytettäväksi parisuhteen ylläpitoon ja hoitoon, on ainut maksuväline miehellä raha, jota hän tahkoaa lisää yötäpäivää. Eikä muuta osaa tai saa muusta elämäänsä riittävää sisältöä.
Mutta mitä tekee vastuuta tunteva nainen, puoliso silloin arkensa tyhjyyteen? Kun hänellä on kaikki mitä rahalla saa ja sen mukana arjen ja pyhän tyhjyys ja elämän yksinäisyys?
Voi olla, että muun muassa yksi tälläinen olisi ollut Aurora Karamzin, joka tunnetaan muun muassa Helsingin Diakonissalaitoksen säätiön perustajana ja monen muun merkittävän hankkeen kantavana voimana. Vaikka hän olikin aatelisukua, oli hän Pietarin Talvipalatsin hovineiti mennessään ensimmäisen kerran naimisiin. Naimisiin hän ehti kolmesti. Itse ajattelen, että hänen hyväntekeväisyyteen laittamamsa rahat ovat puolisoilta peräisin. Hyvä niin, mutta voisiko häntäkin sanoa elätiksi?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti