Sivun näyttöjä yhteensä

maanantai 10. maaliskuuta 2014

Pannarin paistoa

päivis: Kun tekee päivät töitä enimmäkseen tietokoneen äärellä, on mukava töiden jälkeen tehdä jotain muuta. Koska en ole himosiivooja, eikä telkkariakaan viitsi aina tuijotella, saan ruoanlaittoon liittyviä inspiraatioita silloin tällöin.

Tänään inspiroiduin siitä, kun ostin maitoa, vaikka sitä olisi ollut jääkaapissakin. Mihin käyttäisin ylimääräisen maitolitran? Jos kaapissa olisi ollut ohraryynejä, olisin laittanut maidon ja ryynit yöksi uuniin hautumaan puuroksi. En ole syönyt vuosiin tuota herkkua. Tästä taas opin, että kaappiin on syytä hamstrata erilaisia ruoanvalmistusaineita, vaikka niitä ei juuri sillä hetkellä tarvitsisikaan.

Litra maitoa riittää hyvin pannarin tekoon. Siihen oli kaikki muutkin tarveaineet olemassa. En silti halunnut tehdä ihan tavallista pannaria ja mietin tovin, mitä laitan sekaan. Perunapannari, josta itse olen tottunut käyttämään nimeä Ahvenanmaan pannukakku, on yksi suosikkiversioni. Joskus Ahvenanmaan pannukakuksi on kutsuttu myös jotain muuta pannarin versiota. Perunoita ei kuitenkaan ollut riittävästi, joten mitä tilalle?

Huomasin, että hedelmälautasella oli muutama omena. Otin niistä suurimman ja kauneimman ja raastoin pannaritaikinan sekaan. Kananmunia laitoin kahden sijaan kolme. Minusta normipannariin riittää kaksi kananmunaa. Ja kun jääkaapissa oli omenasosetta, vatkasin sitäkin taikinaan kaksi pientä ruokalusikallista.


Toivoin pannarin paistuvan kunnolla ruskeaksi, mutta se ei näyttänyt sille sopivan. Luovutin ja otin sen pois uunista reilun puolen tunnin paistamisen jälkeen. Ehkä palan päälle sopisi nokare kermavaahtoa, mutta sen puutteessa saa kelvata tuo omenasose.

Syön mieluiten pannarit ja letutkin sormin, mutta silmän lumeeksi laitoin kuvaa varten lautaselle pienen haarukan. Haarukallahan usein "hienoissa" paikoissa leivonnaiset syödään, ainakin piirakat ja kuivakakut.

Ei kommentteja: