Sivun näyttöjä yhteensä

sunnuntai 27. lokakuuta 2013

Ateenalaisten laulu

Yle Suomella kuulutettiin muistelemaan vanhoja koululaulumuistoja. joista aikanaan tulee oma ohjelma kanavalla. Ellei ole jo tullutkin. Minulle muistui välittömästi mieleen laulu, jota eräätkin kerrat laulettiin Jyväskylän Tipulassa. Laulu oli sotaisaakin sotaisampi Ateenalaisten laulu, jota musiikinopettajamme, Sointu Väisänen meillä laulatti. Luulen, että osaisin laulaa nuo väkivaltaiset säkeet vaikka kesken unta herätettynä. Jostain syystä niitä toistettiin kerta kerran jälkeen.

En tiedä, oliko Ateenalaisten laulun laulattaminen jonkinlainen Sointu Väisäsen vastaisku ajan hengelle. Tuolloin, -60-luvulla, pasifismi ja hippiliike olivat voimissaan. Vietnamin sotaa vastustettiin Jyväskylässäkin marssimalla. Varmaan kauheasti auttoi asiaa. Vaan me tytöt lauloimme kurkku suorana, vaikka miten olisi ollut vastoin omaa vakaumusta. Tässä ne sanat:

Kaunis on kuolla, kun joukkosi eessä urhona kaadut
Taistellen puolesta maas, puolesta heimosikin.
Hehkuvin mielin puoltaan nouse syntymämaatas!
Riemuiten, lastesi vuoks, uhriksi henkesi suo!
Eespäin voittohon siis, te sankarit vahvat ja nuoret!
Väistymys mielistä pois, pelvosta tunnetta ei!
 
Joukon maine mustuvi aina, kun vimmassa taiston
Nuorien eessä sä vaan vanhuksen kuolevan näät.
Nuorukaiselle kuolla kuuluu, kun hällä vielä
kutrissa tuoksuavat nuorteat kukkaset on.
Naisista kaunis, miehistä rohkea aina hän olkoon;
Taistossa kaatuen hän kaunis on, kuolossa myös!

1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

Karjalan termäsillä

Karjalan termäsil’ kun lapsena leikin
kyykkiä, keiloja kisaellen
maailman tieni jos minne mun veikin,
niin kotoisia kunnaita unhoita en.
Synnyinmaalleni mun kuuluu lauluni,
mä uskon voittoon oikeuteni.

Täällä taattoni, maammoni maja,
kultaista kotia en unhoittaa voi!
Purojen partailla viikate vilski,
rannoilla nuotio lieskoja loi.
Synnyinmaalleni mun kuuluu lauluni,
mä uskon uutehen onneeni.

Täällä on Väinämön virsien juuret,
täällä on leiskunut Ilmarin lies.
Meill’ ovat jääneet aartehet suuret,
ne kertoa hengen voimasta ties.
Synnyinmaalleni mun kuuluu lauluni,
sun kuustesi humina on hautani.

Kotimme kallis ja vapaus kansan
ihmisen armaimmat aartehet on.
Karjalan lapsi, ne säilytä suojaa,
turvaksi niitten käy taistelohon!
Synnyinmalleni mun kuuluu lauluni,
sä säilytä mielesi kielesi.

Pienenä kansakoululaisena sain näytelmässä laulettavaksi tämän laulun. En ole koskaan Karjalassa käynyt, mutta isäni suku on sieltä kotoisin. (Itse kyllä muistan laulaneeni Karjalan törmäsil ja muutenkin hiukan eri sanoilla). Paljon ihanteita, arvoja ja muistoja mahtuu näihiin säkeisiin. Lämpimin terveisin T