Elämää Pattayalla

Veden paettua merelle, se antaa tilaa uusille leikeille.

jormas: Tänään oli vesi niin kaukana rannasta, että hetken jo luulin koko Siaminlahden tyhjenevän ja saamme kävellä merenpohjaa pitkin Hua Hiniin. Vaan ei sentään, mutta koskaan aiemmin emme ole sattuneet näin alhaisen  laskuveden aikaan rannalle. Se toi beachille aivan uutta käyttöä ja mekin kävelimme niin sanottua merenpohjaa varmasti kolmen kilometrin matkan.

päivis oli eilessä blogissaan kertonut lähes kuninkaallisissa olosuhteissa elävistä koirista, jotka viettävät aikaansa pöydällä syöden omia ruokiaan tai makupalojaan. Minulla sattui olemaan aiheesta jokunen valokuva, joten laitan yhden sellaisen blogini täytteeksi.
Mutta on toisenlaisiakin koiria, jotka oikeasti ovat monenlaisen sairauden riuduttamia ja joilta sangen usein puuttuu yksi raaja. Liikenne vaatii veronsa, mutta koirien meno ja melske jatkuu kolmellakin jalalla.
Nyt täällä eletään vuoden lämpimintä aikaa ja lämpötila pysyttelee helposti öisinkin yli 30 asteessa. Itse en kärsi kuumasta ja luulen sen olevan aika tavalla asennekysymyskin. On hyväksyttävä, että on koko ajan hiki. Paitsi silloin, kun istuu ilmastoidussa ravintolassa tai on shoppailemassa jossakin Pattayan lukuisista ostoskeskuksista. Sairaudet toki ovat oma lukunsa.


Kun kissa on pois, leikkivät hiiret pöydällä. Vaan täällä se on
toisin. Vaikka ihmiset ovat paikalla, syövät koirat pöydällä.

Me vietämme Jomtienilla vielä aikaa puolentoista viikon ajan. Sen jälkeen olemme kaksi ja  puoli viikkoa Singaporen suunnassa ja saattaa hyvinkin olla, että matkaamme sieltä Malesiaan Kuala Lumpuriin tai joillekin, meille kerrotun mukaan tosi kauniille lähisaarille.

Meno siis on mallillaan ja suosittelen tätä elämisen mallia muillekin, kun se on muun elämän puolesta  mahdollista. Rahakysymys se on tosi harvalle, sillä jos laittaa talteen vuoden ajan kolme, neljä euroa päivässä, niin sillä rahalla lentää tänne kuukaudeksi, asuu koko sen ajan kelvollisesti thairuokaa syöden.