Sivun näyttöjä yhteensä

torstai 21. maaliskuuta 2013

Hua Hinin apinat varastelevat

päivis: Nyt ollaan jo kotona, mutta eilen vielä käveltiin pitkä ja upea Hua Hinin ranta suunnilleen päästä päähän. Jonkun arvion mukaan se on ehkä noin seitsemän kilometriä pitkä. Ainakin aikaa siinä kului kävellessä hyvinkin tuon verran. Rannan toisessa päässä on Apinavuoreksi kutsuttu paikka. Kaukaa se näyttää korkealta ja jo etukäteen ahdisti ajatus sinne kiipeämisestä rappusia pitkin. Se ei lopulta ollutkaan homma eikä mikään.

Emo vietti poikasineen rauhallista puoltapäivää Apinavuorella.
Apinavuoren apinat sen sijaan ovat maineensa veroisia. Ihmisiä varoitellaan, että ne rosvoavat vaikka rahat taskusta, jos huomaavat lompakon pullistelevan. Emme kokeneet apinoita sellaiseksi uhkaksi, sillä ne kyllä näyttivät väistävän vastaantulevaa ihmistä. Mutta kuinka ollakaan. Ostimma pullot limsaa ja minun pulloni seisoi kahvilan pöydällä sen pienen hetken, kun siirsin tuolia lähemmäksi. Niinpä jo apina nappasi korkkaamattoman pullon ja pakoon pötkiessään iski siihen hampaansa, että pääsi juomaan.

Apinat olivat selvästi vuoren isäntiä ja emäntiä, mutta eivät kyllä ihan kaikkialla. Ylhäällä, jossa taisi olla temppelikin, yhtä osaa vuoresta vartioi koira, joka oli ottanut elämäntehtäväkseen apinoiden hätistelemisen reviiriltään. Muualla koirat ja kissat elelivät suhteellisen sopuisasti keskenään.

Paluumatka junalla Bangkokiin jäi vain haaveeksi. Ensimmäinen juna olisi lähtenyt Hua Hinistä melkein ennen kukon laulua ja seuraavassa ei enää lipunmyyjän mukaan ollut tilaa. Sitä paitsi se lähti vasta iltapäivällä ja matka olisi kestänyt viisi tuntia. Päädyimme pikkubussiin, joka ajoi tuhatta ja sataa aina kun siihen vain tarjoutui tilaisuus. Meni siinäkin matkassa silti melkein kolme tuntia. Mutta pääsimme myös seuraamaan, miten kaasulla kulkevan auton tankkaus tapahtuu. Pikkubussilla matka oli muutenkin halvempi kuin lentokenttäbussilla, se maksoi vain 180 bahtia. Nyt ei oikein tiedä edes sanoa, mitä se on euroissa, kun euron kurssi suhteessa Thaimaan bahtiin laskee kaiken aikaa niin kuin lehmän häntä.

Loppumatkan Bangkokista kotiin teimme jo aikaisemmin testatulla tavalla: ajoimme skytrainillä kentälle ja sieltä lentokenttäbussilla Jomtienille.

Ei kommentteja: