Koiria ja kaverikoiria

päivis: On tutkittu, että koira vähentää stressiä, jos sen voi viedä mukanaan työpaikalle. Tutkimattakin voi päätellä, että kotiin työpäivän ajaksi jätetyn koiran mahdolliset puuhastelut saattavat stressata. On paljon koiria, jotka panevat paikat hyrskyn myrskyn yksin jäätyään. Ja näille lemmikeille ei apua taida löytyä muuten kuin kutsumalla kotiin TV:n koirakuiskaaja Cesar, joka tosin ratkoo koiraongelmia vain Amerikan mantereella. Ei ihme jos töissä ollessa stressaa.

Minulla on Niilo aina silloin tällöin mukana työpaikalla. Viimeksi tänään. En osaa sanoa, olinko vähemmän stressaantunut, mutta olin ainakin tyytyväinen, kun Niilo suoriutui kahdesta, ehkä sen mielestä uuvuttavasta palaverista lähes kympin arvoisesti. Yleensä se joutuu olemaan kanssani työhuoneellani, jossa se enimmäkseen ei viihdy. Koiran kitinä kyllä stressaa.

Kun teen töitä etänä Jokilaaksossa, koiran kanssa tehtävät pienet lenkit ainakin katkovat mukavasti työpäivää ja samalla pääsee tarkkailemaan luontoa. Kun Niilolla on kaupunkikotiviikko, samanlaisia kävelypausseja ei tule pidettyä ja joskus tuntuu, että työntekokaan ei silloin ole yhtä tehokasta.

Kaverikoira-Ukko tapasi järjestöpäivien väkeä
Laukaan Peurungan laavulla.

Viime viikolla Sininauhaliiton järjestöpäivillä osallistuin workshoppeihin, joiden aiheena oli luonto ja sen terapeuttinen hyödyntäminen. Puhuttiin tietysti puutarhanhoidon, kalastuksen sun muun ohella myös eläimistä. Joku sanoi, että riittää, jos pääsee vain harjaamaan hevosta. Ratsastus ei ole niin tärkeää. Pääsimme tapaamaan myös kahta virallista Kaverikoiraa. Kennelliiton käynnistämässä toiminnassa on mukana pitkin Suomea jo noin 700 koirakaveria. Ne käyvät isäntänsä tai emäntänsä kanssa tapaamassa vanhuksia, lapsia tai vaikka laitoksessa olevia kehitysvammaisia.

Kaverina oleminen on koirille täyttä työtä. Vaikka noin tunnin mittaiset vierailut näyttävät sujuvan leppoisasti, koira ovat kuulemma vierailujen jälkeen aika väsyneitä. Niin saattavat olla niiden ohjaajatkin, jotka vähän paikasta riippuen joutuvat seuraamaan silmä tarkkana, ettei koira popsi lattialle vierineitä pillereitä tai joudu liian tiukkaan rutistukseen.

Mukavan TV-dokumentin näin joskus lääkäristä, joka piti töissä mukanaan pientä koiraansa ja teki sen kanssa myös kotikäyntejä. Naisen potilaat, joista monet olivat vanhuksia, tuntuivat olevan haltioissaan.