Sivun näyttöjä yhteensä

lauantai 7. tammikuuta 2012

Arjen kulttuuriantropologiaa

päivis: Varsin arvostettu Thaimaa-matkaopas julistaa sivuillaan, että thaimaalaista elämää ymmärtääkseen pitää viettää täällä vuosia, kenties koko elämä. Ensilukemalta nielin ajatuksen, mutta se jäi vaivaamaan. Miksi ylipäätään pitäisi ymmärtää kaikki toisen kulttuurin asiat ja toisaalta, eiköhän joku suomalainenkin elämänmeno thaimaalaisen näkökulmasta ole sen verran omituista, ettei sitä ihan muutamassa vuodessa Suomessa oleilemalla pysty käsittämään, jos edes koskaan. Ehkäpä oppaan kirjoittaja halusikin vain korostaa omaa asemaansa, koska hän kuitenkin on viettänyt täällä aikaansa varmasti huomattavasti kauemmin kuin kukaan kirjan lukijoista.


Turismin ympärillä pyörivä Thaimaan
arki näyttäytyy matkailijalle muun
muassa monenlaisena kaupankäyntinä
markkinoilla.
Minulla itselläni ei ole hirveän suurta tarvetta ymmärtää esimerkiksi buddhalaisuutta, joka toisaalta on oleellinen osa thaimaalaista elämänmeno ja vaikuttaa varmasti moniin arjen asioihinkin. Varsinainen arki on ihmisillä kuitenkin ihan niin kuin missä tahansa muuallakin. Eletään perhe- tai sinkkuelämää, käydään töissä ja lapset koulussa. Tosin joskus epäilyttää, että joidenkin lastenkin pitää uurastaan perheen elannon eteen ja koulunkäynti on silloin kakkosijalla. Sen verran olen nähnyt koululaisiakin, että tiedän täällä olevan jonkinlainen koulupukupakko. Virallista pukua varsinkin teinitytöt tuunaavat sitten oman maun ja muodin mukaiseksi niin kuin varmaan kaikkialla niissä maissa, joissa koululaiset pukeutuvat yhtenäiseen asuun.

Suomalaiset pitävät itseään kovin työteliäinä ihmisinä, mutta minusta thaimaalaiset ovat sitä vielä enemmän. En tiedä, minkälaiset työaikalait täällä mahtaa olla, mutta välillä tuntuu, että ne, joilla työtä on, tekevät sitä aamusta iltaan, seitsemänä päivänä viikossa. Meillä Suomessahan on kai lähestulkoon maailman pisimmät kesälomat. Täällä veikkaan, ettei ainakaan matkailun parissa työtään tekevillä lomanviettoon kovin paljon ole aikaa tai mahdollisuuksia. Tämänviikkoinen Pattaya Business -lehti tosin kirjoitti ja muistutti turismin parissa toimivia, että high seasonin -jälkeen tulee taas low season. Rahaa ei tule tasaisesti ympäri vuoden. Vaan tämän kyllä varmasti tietävät lehtiä lukemattakin ne sadat ja tuhannet rantapaikkojen liepeiltä leipänsä hankkivat ihmiset, joiden päivittäinen tienesti on tasan tarkaan siitä kiinni, minkä verran maassa milloinkin on turisteja.

En siis lähde ymmärtämään asioita sen enempää kuin on tarpeen. Itse nautin paljon enemmän siitä, kun voin havainnoida ihan tavallisia asioita, ovat ne sitten omissa silmissäni kummallisia, eksoottisia tai päivä päivältä aina vain tutummiksi tulevia asioita. Kai sitä voisi nimittää jonkinmoiseksi arkielämän kulttuuriantropologiaksi. Ja kun ollaan keskellä turismia, ei riitä, että havainnoi thaimaalaista elämää, melkein yhtä kiinnostavaa on tehdä havaintoja täällä turisteina oleskelevien ihmeellisestä maailmasta.

Ei kommentteja: