Money money...

jormas: Onpa ollut mukava saada jouluna kommentteja oikein kaksi kappalein. Tietysti, joku armoitettu blogi-kirjoittaja satojen kommenttien saajana naureskelee pienille iloillemme. Me tai ainakin minä revin siitäkin elämäntarkoitusta, kun ja jos saamme ehkä olla jonkun ilon- tai ainakin naurunhetken kohteena.
Petanque on myös oikein mukava peli ja pallot on siihenkin hyllyllä odottamassa oikeaa tähtien asentoa. Niin vähällä käytöllä ne tällä hetkellä tosin ovat, että säästyvät hyvinkin seuraaville sukupolville kommentaattorin säästyneen 300 000 bahtin kanssa. Arvatenkin 300 000 bahtia saava perikunta iloitsee siitä, että kyseistä summaa ei ole laitettu golf- tai muihinkaan rahaa vieviin harrastuksiin.
Itselläni on takki, jonka selkämykseen olen brodeerauttanut tekstin. "Nautin elämästä, perikunta tekee sen myöhemmin ja päästäni ei ole luvassa lunnaita". Eräätkin omaa mieltäni rikastuttavat keskustelut olen saanut tekstin ansioista käydä millon missäkin tilanteessa. Aika monelle niistä on yhteinen nimittäjä omaisuutta ennen aikaisesti kärkkyvä perikunta. Lunnasteksti on tarkoitettu toisten omaisuutta kärkkyville, kun kierrän Rio de Janeiron tai Bogotan slummeissa.
Ajattelen, että niin kauan kuin elämä maistuu, olen syvästi kiitollinen, että äitini ja isäni ovat minut alkuunpanneet Hyrylän Elannon yläkerrassa yli kuusikymmentä vuotta sitten. Olen saanut heiltä lahjaksi elämän ja muuta ei minulla ole kohtuullista edes heiltä toivoa.

Toinenkin kommentti on tosiaan jouluna ilmestynyt ja kertonee Boris-koirasta. Ehkä siihenkin palaan, jahka sen ensin luen.