Vain elämää on kaikki tää

Miten kanit voivat olla tuolla vapaana,
kun minun on oltava täällä?

jormas: Myllykylän Jokilaaksossa valmistaudutaan tosiaan talven tuloon. Ajat ovat aivan erityisen kovia kuvan osaomistuskoira Niilolle, joka on aloittanut koulunkäynnin Mäntsälässä.

Kuten aiemmin taisin mainita, se ei näytä oppivan riittävästi ihmisten tavoille ilman koulunkäyntiä. Ja nyt on konsepti vielä enemmän sekaisin, sillä Kanikonttorin henkilökunta, Ykkönen, Kakkonen ja Kolmonen hääräävät pihassa. Kokonaisuus on Niilolla jatkuvan kyttäämisen lisäksi muuten hanskassa, mutta jos päivis tai minä menen Kanilandiaan, on mustasukkaisuus ylipursuavaa. Sekin on ainakin itselleni mielenkiintoinen, ikään kuin fakta, että eläimen viisautta mitataan ihmisen mittareilla.

Onkohan ihminen tyhmä? Miksi lintu tarvitsisi ihmisen viisautta osatakseen takaisin Afrikasta takaisin kotipönttöönsä? Eläin tarvitsee pääsääntöisesti ihmisen viisautta pitääkseen moisen tunkelijan pois omasta elämästään.

Aamusella kuitenkin kierrettiin Niilon kanssa hirvi- ja peurapolkuja pitkin Tuusulanjoen rantamaisemia ja kyllä oli nokka täynnä todella mielenkiintoisia tuoksuja. Sehän se on ihmiselle ikuinen arvoitus mitä joka paikan nuuskiminen viesteinä koiralla koirapostin muodossa tuo. Joskun posti on niin mielenkiintoista, että koko koira vapisee. Joskus taas pelkkä tuhaus riittää vastaukseksi. Mutta usein on kyllä jalkaa nostettava, vaikka sinällään merkintäaineet ovat putkesta jo sillä reissulla moneen kertaan loppuneet.