Jokilaakson kesävieraita ja -asukkaita

Jos haluaa suojautua Suomen vaarallisimmilta eläimiltä, kannattaa hidastaa vauhtia hämärässä hirvivaara-alueella, pitää kyypakkausta ja adrenaliinikynää mukana, jos on allerginen ampiaisille, sekä tehdä punkkitarkastus metsäretken jälkeen. Täysikasvuisen kasvissyöjähirven suurin uhka sen sijaan on ihminen kiväärin kanssa ja auton ratissa. Mutta aivan suojassa se ei ole metsänkään eläimiltä, sillä jopa hirvi voi varsinkin keväällä joutua nälkäisen karhun kynsiin tai suden hampaisiin. Niitäkin lähimetsissä liikkuu, sanoo Myllykylänraitin koko kansan tietotoimisto. Sama taho kertoo lisäksi entisten aikojen koiralaumasta, joka oli vienyt ruuat keittiön pöydältä emännän ripustaessa pyykkiä narulle pihalla. Sama taho jatkaa varmana tietona, että kyseessä eivät olleet Rydybackan kallioilla tai Hesabottsmossen suolla edelleen asuvat supikoirat.

Itse olen saanut tuttujen luonnon asukkaiden lisäksi suven kohokohdaksi uuden kesävieraan näillä näkymin kuukaudeksi Ahti lapinkoirasta. On sillä koirakaveri Danielkin, joka ei juuri välitä muista eikä minusta. Sen sijaan sen ihmisemäntä sanoo sen välittäjän liikaa kaikesta muualla olevasta, joten se lähtee 40-kiloisena helposti omille teilleen vapaaksi päästyään. Rodultaan Dani on beaucenpaimenkoira eli beauceron, joka tunnetaan myös lempinimellä "punasukka", viitaten sen käpäliin. Dobermanin näköinen, vanhaa ja kookasta, ranskalaista paimenkoirarotua, joka luonteensa sekä käyttöominaisuuksiensa vuoksi soveltuu moniin harrastuslajeihin, mutta myös luotettavaksi perhekoiraksi.

Lapinkoira Ahti oli heti kaverini. Varsinkin, kun se kerrasta käsitti, että Merokonttikodin keittiön hyllyllä on osaomistuskoira Niilolta jääneitä herkkupaloja. Eilen käytiin myös oitis yhdessä Jokilammilla parikin kertaa sen jolkottaessa vapaana ja tutkiessa uniikkia postiaan. Uimavetenikin lieni juomavedeksi uutta laatua. Minä pulahtelin vedessä ja Ahti hoiti laiturilla valppaana uimavalvojan tehtävää. Kertakaikkisen kaunis koira upealla luonteella.

Yön aikana olivat koirat ihmispalvelijoineen lähteneet vaunulla ja toisella maasturilla jonnekin 😥. Joten menin blogikirjoittamisen jälkeen aamu-uinnille entiseen tapaan yksin, sillä +70 uimahallin vuoden lippu ei kelpaa viikonloppuisin. Vaikka vaivoja olisi jaettavaksi asti, ei niitä voi muille jakaa kuin henkisen taakan osalta. Joten menen yksin tiistaina antamaan Hyvinkään sairaalaan koepaloja, sillä elämä on ihmisen parasta aikaa. Monet sanovat itselleni salaperäisen kaikkitietävän olevan olemassa. Mutta minulle ei hän tai kukaan muukaan ole toistaiseksi jakanut tai en ainakaan löydä tietoa kauanko saan vielä ajassa tallustaa.