Eilinen päivä tai iso osa siitä kolisteltiin kansan junalla Chumphoniin Lang Suaniin muutama sadan kilometrin matka noin 40 kilometrin tuntivauhtia pysähdellen yli 50 asemalla. Paljon tuli nähtyä kumi- ja muita hyötypuita pitkin matkaa. Itse asiassa Thaimaassa taitaa olla vain vähän maata, joka ei olisi tavalla tai toisella viljeltyä tai muussa hyötykäytössä.
Vaikka Thaimaassa on noin puoli miljoonaa lypsävä lehmää, ne eivät juuri laidunna. Kun näen paljon karjaa tien tai junaradan varressa, kyse on liha- tai sekakarjasta, joilla ei ole suuria utareita. Siksi ne eivät näytä "lypsäviltä" lehmiltä mihin Suomessa on totuttu. Thaimaassa karja on kyllä tärkeä osa maaseudun taloutta, mutta se näkyy arjessa enemmän lihana ja työvoimana kuin maidontuotantona. Harvemmin milloinkaan missään karjaaitauksissa, vaan kaikilla kulkee sierainten läpi muutaman metrin naru, jonka toinen on solmittu maahan iskettyyn rautatankoon tai vastaavaan.
Tämä päivä vietettiin vuorilta alkavalla, 170 kilometriä pitkällä, Siaminlahteen laskevalla Lang Suan joella. Sitä laskimme virran mukana useamman kilometrib viemäriputkista tehdyllä vesikulkuneuvolla. Pari kertaa pysähdyttiin matkalla uimaankin. Oli mukavaa. Joskin näillä vuosi- ja vähän muillakin renkailla melkoisen puuduttava reissu. Hyvilläni kuitenkin olin, kun pysyin muiden mukana lautan iänkäimpänä ja lihavimpana.
Illalla on tarkoitus mennä omien jakkaroiden ja klaffipöydän kanssa autolla syömään jonnekin lähistölle. Harria hieman tuntien Luulen, että jotain grillivarrasta tai vastaavaa. Ensi yön vietämme vielä Riyan ja hänen aviomiehestä vieraana, mutta seuraavana yönä lähdemme keskellä yötä junalla Phatthalungiin. Tata ala- ja minä yläpetillä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti