Kun mikään ei riitä

Yhdysvallat kaappasi maan presidentti Nicolás Maduron ja tämän puolison Cilia Floresin. Sitten Donald Trump ilmoitti, että Yhdysvallat ottaa Venezuelan hallintaansa ja uhkaa myös Kolumbiaa. Sama mies sanoi joulun alla, että Yhdysvaltojen on välttämätöntä saada Grönlantikin haltuunsa. Venezuelassa on vielä pitkä tie kuljettavana, mutta Trump väläytti jo lauantaina toisen iskun mahdollisuutta. Ulkoministeri Marco Rubio käänsi katseensa vastaavasti Karibianmeren toiselle laidalle Kuubaan ja vihjasi Yhdysvaltain sotilaallisesta väliintulosta myös siellä.

Luulen kaaviokuvan tulevan tarvittaessa terävämmäksi sitä klikkaamalla. Venezuela on pinta-alaltaan 912 050–916 445 km², eli se on suurempi kuin useimmat Euroopan valtiot – esimerkiksi yli kaksinkertainen Ranskaan verrattuna ja lähes kolme kertaa Saksaan verrattuna. Silti Venezuela on pinta-alaltaan vain suupala, sillä Trump himoitsee myös Tanskaan kuuluvaa Grönlantia. Sen pinta-alasta saa käsityksen oheisesta vertailusta. Kukaan ei tiedä mitä Yhdysvaltain presidentin haluamia rikkauksia on sen jäämassan alla. Mutta sen me tiedämme, että Venezuela omistaa maailman suurimmat todetut öljyvarat. Mikä on enemmän kuin Saudi-Arabialla ja yli viisi kertaa Yhdysvaltojen varantoihin verrattuna.

Entäpä sitten Ukrainaa valloittamassa oleva Venäjä? Mitä naapurimaamme päämies Putin mahtaa sieltä himoita? Ukraina on yksi Euroopan rikkaimmista luonnonvaramaista. Sen mineraalivarannot, maatalousmaa ja energiaresurssit tekevät siitä strategisesti erittäin merkittävän. "Euroopan vilja-aittana" sillä on yksi maailman suurimmista viljelykelpoisista maa-alueista, mikä tekee siitä keskeisen vehnän, maissin ja auringonkukan öljyn tuottajana. Jos rauha saavutetaan ja investoinnit palaavat, Ukraina voisi nousta Euroopan rikkaimmaksi maaksi luonnonvarojen arvolla mitattuna.

Kiinan ja Taiwanin välinen konflikti ei sekään ole pikku juttu, vaan se on geopoliittisesti yksi maailman merkittävimmistä kriiseistä. Vaikka Venezuela, Grönlanti ja Ukraina ovat rikkauksiltaan ja resursseiltaan tärkeitä, Taiwanin tilanne koskettaa suoraan globaalia turvallisuutta, taloutta ja teknologiaa. Venezuela ja Grönlanti ovat ensisijaisesti resurssikeskuksia. Niiden merkitys liittyy energiaan ja mineraaleihin. Ukraina taas on Euroopan turvallisuuden ja ruokaturvan kannalta kriittinen. Taiwan sen sijaan on globaalin teknologian hermokeskus ja Kiinan suurvaltapolitiikan keskeinen kohde. Sen ympärillä oleva konflikti voisi laukaista maailmanlaajuisen talouskriisin ja sotilaallisen eskalaation, mikä tekee siitä paljon enemmän kuin "pikku jutun".  

Afrikankaan konfliktit eivät nekään ole pikku juttuja, vaan ovat humanitaarisesti yhtä vakavia kuin Ukrainan sota, vaikka ne eivät saa yhtä paljon kansainvälistä huomiota. Kongo kriisi on YK:n mukaan Afrikan vaarallisin tällä hetkellä ja Sahelin epävakaus voi levitä laajalle ja vaikuttaa Euroopan turvallisuuteen.  Näissäkin kriiseissä on mukana myös resurssien ulottuvuus. Kongo hallitsee valtavia koboltti- ja koltaanivarantoja, jotka ovat kriittisiä globaalille teknologiateollisuudelle. 

Aasiassa ja Australiassa on tällä hetkellä useita merkittäviä jännitteitä, jotka eroavat luonteeltaan Afrikan ja Euroopan konflikteista. Kiinan sotilaallinen painostus Taiwania kohtaan on yksi maailman vaarallisimmista. Mahdollinen eskalaatio vaikuttaisi globaaliin teknologiaan (puolijohteet) ja kauppareitteihin. Kiina, Vietnam, Filippiinit ja muut alueen maat kiistelevät saarista ja merialueista. Kyseessä on strateginen alue, jossa kulkee kolmannes maailman merikuljetuksista. Intia–Kiina rajakiistassa Himalajan vuoristoalueella on ollut aseellisia yhteenottoja, jotka liittyvät suurvaltojen kilpailuun Aasiassa. Myanmarin sisällissodassa vuoden 2021 sotilasvallankaappauksen jälkeen maa on ajautunut laajaan sisällissotaan. Humanitaarinen kriisi on syvä, ja miljoonat ihmiset kärsivät. Afganistanissa Talibanin hallinto on lisännyt epävakautta, ja alueella toimii edelleen jihadistisia ryhmiä. Australia ei käy varsinaista sisällis- tai muutakaan sotaa, mutta geopoliittisesti se on keskeinen osa AUKUS-liittoumaa (Australia, UK, USA), joka pyrkii tasapainottamaan Kiinan vaikutusvaltaa Tyynellämerellä.

Kun vanhempani olivat nuoria, he varoittelivat vain silloisesta Neuvostoliitosta. Tämän päivän maailmassa kaltaiseni pieni ihminen ei voi kokea olevansa täysin turvassa missään maailman kolkassa. Nykypäivän ison ikkunan diktaattoreita eivät ole Venezuelan kaltaisen maan päämiehet. Vaan ne, joilla on ennestäänkin hallittavana paljon maallista mammonaa, maata ja ihmisiä, mutta joille ei vallanhimoissaan riitä mikään.