Päivän luukusta paljastui muutakin juhlittavaa, sillä on osaomistuskoira Niilon nimipäivä, joka on suomenkielinen vastine Nikolauksesta. Tänään on myös hänen ja Niklaksenkin nimipäivä, joka vastaavasti on friisiläis-saksalainen lyhentymä nimestä Nikolaus. Suremiseenkin löytyy hyvä syy, koska on Pyhän Nikolaoksen kuolinpäivä. Joulupukki eli Santa Claus on äänneasultaankin hyvin lähellä Pyhän Nikolaoksen samankielistä St. Nicholas nimeä. Joten historiallisten tosiasioiden valossa on perusteltua sanoa, että kristinuskon Vapahtaja ja Joulupukki ovat kulkeneet käsi kädessä pitkän matkan, vaikkei se kaikkien maailmaan istukaan.
Monenlainen maallinen markkinahumu on vallannut joulua yhä enemmän. On silti hyvä muistaa, että myös Isän jäljessä kulkenut Poika on toisen sukupolven kauppias. Heiltä eivät kylläkään saaneet aikuiset eivätkä lapset ostaa rahalla mitään. Vaikka moni yhä yrittääkin sujauttamalla kolehtihaaviin tai muihin tuonpuoleisen nimissä tehtyihin keräyksiin merkittäviäkin summia. Mutta kerrotun ja kirjoitetun mukaan Taivaassa eikä Tuonelassakaan ole maallisen rahan taivaallisen valuutan vaihtoautomaatteja eikä ikuisen elämän myyntipisteitä. Vaan maksuvälineeksi käy ainastaan oma henki. On siis käytävä kauppaa henkensä kaupalla. Sen antamalla Luojan käsiin on vaihtotarjouksena iankaikkinen elämä. Senkin ja varsinkin sen vuoksi juhlimme joulua. Jotain saattaa kylläkin olla osanamme ilman kauppojakin, tosin kuumemmalla osastolla.
Joten kyllä vain, joulu on kauppiaiden juhla, jossa jokaisella on ostettavaa sekä myytävää, vaikkei olisi dinaariakaan rahamassissa eikä taskussa. Jouluna on hyvä myös muistaa Juudas Iskariot, joka myi myöhemmin koko miehen ihmisille surmattavaksi 30 hopeakolikosta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti