Sähköinen asiointi

Ehdin jo tuskailla sähköisen asioinnin kanssa, kun reseptin uusiminen oli kovin takkuista monine yrityksineen. Vieritin sitä lääkärin syyksi, jota se ehkä olikin. Tietysti on outo muutos entiseen, etten hevin pääse halutessani lääkärin puheille edes puhelimella saati muuten kuin akuuteissa vaivoissa. Vaikka istuisin aamusta iltaan terveysasemalla. Vaan viimein tulee järjestyksenvalvoja tai vartija joka nakkaa minut ulos. Toista oli aiemmin kunnanlääkäri Möllerin vastaanotolla. Kun aikani ajan varanneena tai ilman istuin eväineni muiden joukossa, pääsin aina lääkärin luokse oli vaiva mikä tahansa.

Ehkä ylipäätään asioinnin suurin vaikeus on haluttomuus ja kyvyttömyys oppia uutta. Tämän huomasin jälleen kerran eilen, kun menin Omakanta.fi palveluihin. Sieltä löysin sähköisen potilaskorttini vanhan version etsiessäni uusittavana ollutta reseptiäni. Uusittu oli. Mutta lääkäri oli kirjoittanut tietoihini muutakin ontuvalla suomen kielitaidollaan. Tuntui oikein hyvältä palvelulta. Piti otattaa maksa- ynnä muita kokeita, joihin menen ylihuomenaamulla. Varauksen olisi voinut tehdä Huslabista sähköisestikin, mutta tahdoin kuulla automaatin sijaan ihmistä livenä, kun se asioidessa on joskus edelleen mahdollista.

Sähköisten palveluiden tarkoitus on parantaa palveluja tai niiden saatavuutta sekä vähentää ja siirtää työvoimakustannuksia muualle muiden maksettaviksi. Tätä kaikkea se tekee joskus paremmin, joskus huonommin.

Mutta jokainen elävä tarvitsee ravintonsa, josta merkittävät pakolaismäärät Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin ovat loistavia esimerkkejä. Kai ihminen on aina matkannut sinne tänne helpomman ja leveämmän leivän perässä. Kuka Suomesta Alaskaan kultaa vuolemaan, kuka Göteborgiin autotehtaalle, kuka Tukholman Slussenille "sissiksi" ja kuka taas vastaavasti Suomeenkin. Yhä selvemmältä näyttää, että sähköistenkin palveluiden vuoksi osa tekee jatkossakin töitä elättäen itsensä lisäksi myös niitä, jotka eivät leipänsä eteen halua tai eivät voi tehdä mitään.

Rahoituspalveluita tarjoava ja verkkokauppojen maksualustoja kehittävä ruotsalainen Klarna esimerkiksi suunnittelee lähes joka toisen työntekijänsä korvaamista tekoälyllä. Klarnan toimitusjohtaja kertoo tekoälyloikan mahdollistavan henkilöstövähennysten jatkamisen. Yhtiön vajaasta 4 000 työntekijästä voi olla muutaman vuoden päästä jäljellä vain puolet.

Ehkä eniten tai ainakin tarpeellisin sähköisten palveluiden säännöllinen käyttö lienee itselläni pankkipalvelut. Fyysisesti pankit ovatkin menneet yhä kauemmas ja langattomasti vastaavasti kotioveni sisäpuolelle. Pidän siitä, vaikka silloin tällöin kaipaan persoonallista, palvelevaa liveihmistä täyttämään asiatarpeitani joskus omituisine oikkuineenkin 🥴.