Nykyinen Thaikotini maan eteläosassa, kapinoivien maakuntien naapurissa on 30 kilometriä merivedestä. Koska Phatthalung ei ole turistiseutua, ei sieltä löydy myöskään Pattayan kaltaisia saunakokonaisuuksia uima-altaineen ja divaaneineen. Niinpä en puoleen vuoteen uinut kuin kahdesti. Enkä niitäkään Thaimaassa, vaan Malesiassa, jonne tein yli puolentoistatuhannen kilometrin, kolmen viikon moottoripyörämatkan PeeCeeX:läni laatuseurassa. Oli mukavaa, joskin tien päällä matkanjohtajalla oli koko ajan liian kiire minulle ja pyörälleni.
Vesisateet tulivat viime talvena Thaimaassa tutuiksi enemmän kuin Suomessa ikinä. Lämpimistä sateista opin hieman pitämäänkin. Usein muistelin äitiäni, joka tapasi sanoa, että "kyllä kesä kastelemansa kuivaa". Juoma- ja pesuveden lisäksi pidän uimavedestä, jota Jokilaakson Suomen kesässä riittää lammissa ja joessa. Ehkä varhaiset esi-isäni ovatkin tulleet vedestä, vaikken uimari olekaan. Kunhan pulahtelen.
Viime kesän In-juttu, vaan ei 105 oli yksin ja Morakotin kanssa aamu-uinnit Jokilaaksossa ja Hyrylän seudun muissa uimapaikoissa. Tata sometteli, ihmetteli Suomea ja piteli pyyhettä. Siitä hipsittiin Munallisten Marttakerhoon puurolle. Tätä tein yksinkin silloin, kun vein Morakotin heti aamusta mustikkametsään.
Viime kesä oli sielulleni hienoa aikaa, jota elämä on kieltämättä nykyisin. Suven löytöjä olivat Urheilukeskuksen uimapaikka sekä Kahvila Hyrylän aamupuurot seuroineen. Tosin samalla lammella olen oppinyt uimaan liki 70 vuotta aiemmin.Halpaa sanon minä. Eikä se pidä sisällään ainoastaan 25 metrin altaan käyttöä. Vaan hintaan kuuluu kylmä- ja terapia-allasta monine erilaisine, hierovine suihkuineen. On myös telineitä ja liukumäkeä moneen vesiliukuun ja hyppyyn. Saunojakin löytyy perinteisistä höyrysellaiseen. Puhumattakaan seurasta, jota sitäkin löytyy vaikka mihin keskusteluihin ja maailman parantamisiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti