Sivun näyttöjä yhteensä

tiistai 30. marraskuuta 2021

Traficoffice ja Harri Taavitsainen

Eilisen päivän päätimme Jomtien Saunalle, joka oli kokenut pikku remontin ja omistajanvaihdoksen. Sen myötä oli vaihtunut työntekijöitäkin ja hymy oli palannut henkilökunnan kasvoille. Se olikin oikein mukava hyvän mielen tuoja. Itse remontti ei näyttänyt tuoneen juuri parannuksia ja hintaan aiemmin kuuluneet ananasviipaleetkin olivat matkanneet muualle. Saunat olivat siirtyneet uuteen paikkaan, mutta löylykauhat ehkä jääneet uuden muurin taakse vanhoihin saunoihin. Eilen vain odotimme milloin automaatti ruiskaisee kiville vettä ja siihen on tyytyminen, on löylyä liikaa tai liian vähän.

Harrikan myyntioperaatiota jatkoimme tänä aamuna Liikennetoimistossa ja taas oli Kopin apu lähes korvaamatonta. Päivälle olimme suunnitelleet myös uimareissua armeijan rannalle, mutta se karahti sadepilvien ja asioiden vuoksi kiville, kun toimistosta pitää noutaa päivitetty rekisteriote kahdelta, suomalaisittain siis kello 14.

Rofalle meinasi käydä Makkoset, kun hän käänsi pikkuisen kaasua ja survasi rusauksen kera ykkösen pesään unohtaen koko kytkimen, joten Harri pomppasi kuin kenguru kohti pihan suihkulähdettä. Jo löytyi mieheltä puikoista kämmeniä kytkimelle ja jarrulle joka lähtöön. Hyvä, ettei käynyt pahemmin, kuten ei Makkosellekaan, joka Vespamme kanssa oli kerran menossa hyvää vauhtia samantapaisessa tilanteessa kohti Jokilaakson Maljapuroa.

Kaikki tai ehkä monikaan ei ole elämässäni kuten ennen, sillä kaava, joka aiemmin pudotteli painoa, ei sitä enää teekään. Vaan vaikka olen ollut syömisieni kanssa viikon tosi tarkkana, ei ole painonhallinan suunta kurssissa, ja aamuvaaka näytti 101.2 kg. Täytyy tuumata lisää sekä pitää suuta vielä enemmän kiinni, jottei sinne mene salaakaan ruokaa.

En malta olla laittamatta kuvaa Harrikkaliikkeen uudesta, melkoisen loivaliikeisestä työntekijästä, joka oli saanut töiden vastaanoton katolta oman pihan, kopin ja aitauksen. Tai mistäpä minä tiedän kuinka virtaa löytyy pimeän tullen, jos koiran virka onkin yövartija. 

Mutta, vaikka on montakin asiaa, joita olisi syytä laittaa jollekin tolalle Päiviksen pikku skootterista lähtien, on elämä tälläkin hetkellä mukavan leppoista. Harkitsen sitäkin, jos jätän reissulla vallan kaksipyöräiset rauhaan ja menen menemiseni kaksijalkaisesti, niin tuleeko aika liian pitkäksi. Sitäkään en vielä sure, vaan elän sen mukaan mitä huominen tuo tullessaan, kun Harrikka lähtee uuden isäntänsä alla kohti uutta kotia Roi Etissä.

Ei kommentteja: