Jokilaakson tarina * 3

Yhtä paljon kuin ihmettelin miksi soraliike omisti Jokilaakson, ihmettelin pienen lammen rannalla monesti kuinka se on syntynyt. Kun satoi tai keväisin lumen sulaessa, saattoi vesi olla metrin korkeammalla ja savisen sameaa sinne laskevan metsäpuron ansiosta. Mutta kun oli päivätolkulla poutaa, oli vesikin hyvin kirkasta.

Pari vuosikymmentä myöhemmin nousi poru, kun Finavia oli rakennellut maankaatopaikkojaan ja tehnyt vähän muitakin maatöitä arveluttavalla tavalla varsinkin kyläläisten mielestä. Sen vuoksi luontoon oli päässyt sinne kuulumattomia aineita. Oletan niiden olleen osin nesteitä, joiden avulla pidetään Helsinki-Vantaan lentoaseman kiitoratoja käyttökunnossa myös talvisaikaan. 

Jokilaakson Purolampeen tämä liittyy myös mitä suuremmassa määrin, vaikka yllä mainittujen nesteiden ei olisi pitänyt kulkea lainkaan Jokilaakson läpi. Mutta luonto ja siellä väyliään etsivä ja tekevä vesi kulkee usein omia polkujaan. Niin tässäkin tapauksessa. Näihin reitteihin löysivät tiensä myös Finavian aineet.

Jokilaaksossa on nykyisin monta lampea, joista tämä pieni sai meiltä nimen Pikkulampi. Myöhemmin selvisi, että se onkin Purolampi. Joka oli saanut nimensä siihen laskevasta purosta. Sen enemmän tai vähemmän virallinen nimi on Skålbäck.

Nimen lienee aikoinaan suomentanut Maljapuroksi Henrik Åhman. Hän kertoi sen synnystä, että lähellä Tuusulantietä, Maantienkylässä on tai oli Lemminkäisen lähde, joka "räjähti" ja etsi uuden uoman, josta syntyi uusi puro. Henrik jatkoi tarinointiaan, että metsämiehet ja muutkin ammensivat aikoinaan juuri siitä purosta vettä janoonsa. Vesi oli ollut niin kirkasta, että puroa alettiin kutsumaan Skålbäckiksi eli Maljapuroksi. Perimätiedon mukaan myös Kuninkaanlähteen, Hesabottsmossen soiden ja Rydybackan kallioiden vesi virtaa Maljapurosta Tuusulan- ja Vantaanjokeen ja niitä pitkin viimein mereen. Samaa väylää myöten Jokilaakson lampiin  nousee myös joskus merikaloja. 

Tutkitutimme myös veden, joka tulosten mukaan oli "hyvälaatuista uimavettä". Arvatenkin lampi on myös itsessään lähdepohjainen, sillä vesi on aina muutaman asteen kylmempää kuin muissa lammissamme tai Tuusulanjoessa.

.