Mutta nyt on nyt, tarkemmin 1.10.2020. Takana on yksi vuoden pimeimmistä öistä, lyhimmistä päivistä, maa on vailla lunta ja tähdet sekä kuun peittää pilviverho.
Lämmitin aamuyön tunteina merikonttisaunan, kylvin ja pulahdin pikku lammessammekin pienen lyhdyn valossa. Lauteilla muistelin Radio Suomen kanssa elämäni huippuhetkiä. Mutta olin joutua harhaan, että sen pitää olla jotain suurta, ainutlaatuista tai muuten ylevää. Kaltaisellani tavallisena pälliäisenä olemisen armolahjalla varustetulla suuri tapaus voi olla arkisempikin juttu. Kuten se voi itse asiassa olla kaikilla. Vaikka kuinka ajattelisi olevansa yksi maailman merkittävimmistä navoista.
Tätä pohdin saunatuoreena pukuhuoneessa, kiukaalla paistettua aamumakkaraa syöden ja siemaillen jääkaapista ottamaani alkoholitonta olutta. Yksi huippuhetki olikin, kun löysin kerran samaisen jääkaapin perältä korkkaamattoman Fazerin Sinisen suklaalevyn.
Päivälleen 40 vuotta sitten oli yhden, myös tavallisen ihmisen elämän ehkä merkittävin hetki. Silloin ilmestyi ensimmäinen Iltalehti, josta Hymylehti oli kertonut jo muutama tovi aiemmin. Että Iltasanomat saa kilpailijan.
Ensimmäisen lehden ykkösjuttu ei kuitenkaan ollut julkkiksista eikä muistakaan, jotka saavat makkarat tai salaatit leipänsä päälle etupäässä olemalla julkisuudessa hinnalla millä tahansa.
Vaan uutinen kertoi tavallisen ihmisen tärkeästä päivästä. Kysymys oli pohjoismaiden ensimmäisestä sydämensiirtopotilaasta, Myllymäestä, joka lensi Yhdysvaltoihin operoitavaksi.
Aasinsiltoja on mukava rakentaa. Myllyniemi pohti ja toivoi varmasti leikkauspöydälle mennessään, että huominen tulisi hänellekin. Ja minä samaa 40 vuotta myöhemmin, sydäninfarktin aiemmin saaneena, pulahtaessani lammen, aamuyön pimeään ja kylmään veteen.
Päivälleen 40 vuotta sitten oli yhden, myös tavallisen ihmisen elämän ehkä merkittävin hetki. Silloin ilmestyi ensimmäinen Iltalehti, josta Hymylehti oli kertonut jo muutama tovi aiemmin. Että Iltasanomat saa kilpailijan.
Ensimmäisen lehden ykkösjuttu ei kuitenkaan ollut julkkiksista eikä muistakaan, jotka saavat makkarat tai salaatit leipänsä päälle etupäässä olemalla julkisuudessa hinnalla millä tahansa.
Vaan uutinen kertoi tavallisen ihmisen tärkeästä päivästä. Kysymys oli pohjoismaiden ensimmäisestä sydämensiirtopotilaasta, Myllymäestä, joka lensi Yhdysvaltoihin operoitavaksi.
Aasinsiltoja on mukava rakentaa. Myllyniemi pohti ja toivoi varmasti leikkauspöydälle mennessään, että huominen tulisi hänellekin. Ja minä samaa 40 vuotta myöhemmin, sydäninfarktin aiemmin saaneena, pulahtaessani lammen, aamuyön pimeään ja kylmään veteen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti