Vanhimmat joululaulut ovat yhtä vanhoja kuin joulu itse. Yksi vanhimpia joululauluja on Kuului laulu enkelten (Gloria in excelsis Deo), joka määrättiin laulettavaksi jouluyönä vuonna 129. 1200-luvulla yleistyi varsinainen joululauluperinne Saksassa, Ranskassa ja Italiassa.
Suomessa Martti Luther runoili vuonna 1535 virren Enkeli taivaan ja vuonna 1539 loi sille sävellyksen. Suomessa käytetyssä vuonna 1582 ilmestyneessä Piae Cantiones -kokoelmassa on hengellisiä joululauluja, joita edelleen lauletaan niin latinan kuin suomen kielellä.
Kaksi hyvin kaunista ja puhuttelevaa joululaulua on saman miehen käsialaa, Varpunen jouluaamuna ja Sylvian joululaulu. Tekstit ovat Topeliuksen, jonka sanotaan perustaneen Suomen ensimmäisen luonnonsuojelujärjestön. Hänelle linnut olivat kaikkein lähinnä sydäntä.
Topelius vietti aikoja Keski-Euroopassa, kuten myös laulun mustapääkerttu.
"Mutt' ylhäällä orressa vielä on vain, se häkki, mi sulkee mun sirkuttajain, ja vaiennut vaikerrus on vankilan; oi, murheita muistaa ken vois laulajan."
Ihmiset siellä pyydystivät muuttomatkalla kerttuja syötäväksi. Linnuilta saatettiin puhkaista silmät ja sulkea ne häkkiin. Sokean linnun viserrys houkutteli yölaulajana muita lintuja lentämään suoraan pyydystäjien verkkoihin. Minkä jälkeen niiltä otetaan usein vain kieli herkuttelijoiden syötäväksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti