Sivun näyttöjä yhteensä

keskiviikko 23. lokakuuta 2019

Pohjois-Thaimaa

Tällä hetkellä vietän elämääni toisen asuinmaani pohjoisessa osassa. Osa keväästä sekä syksystä ja kesä keskellä, sen ajan elän Tuusulan Jokilaaksossa tai se on ainakin tukikohtani silloin. Loput vuodesta olen Aasiassa, jolloin koti on Thaikoti Pattayalla, Jomtienin kaupunginosassa.

Pattaya on lähellä omalla tavallaan Chiang Raissakin, sillä täällä tai siellä on seudun ainut luonnonveden virallinen uimapaikka. Mekongjoen sivuhaaran varrella, koska mertahan ei täällä ole. Järviä ja lampia kylläkin, joista keinosellaisia ainakin osa. Mainittu uima- ja ajanviettopaikka, joka päivisin ammottaa tyhjyyttään, on nimeltään Pikku-Pattaya. Ainakin paikallisten kutsumana.

Aivan valtava, yksityinen, hienosti hoidettu monen sadan, ehkä tuhannen hehtaarin puistoaluekin erilaisine palveluineen ja kilometrin mittaisine köysiratoineen täältä löytyy. Taitaa olla nimeltään Singha Park. Luulen, että olutfirman toteutus on yhteistössä jonkun teenviljelijän kanssa, sillä alueella oli paljon teepensaita.

Mutta kuten eilen kerroin, aamulla olin ystäväpariskuntani isossa puutarhassa kuivien oksien raivaustyössä työkaluna pokasaha. Silloin tällöin  piti syödä myös kuormasta raivaamieni puiden tuotteita.

Varoa pitää myös yhtä jos toista muurahaisista skorpioneihin varsin luonnon keskellä olevalla ranchilla. Ehkä varoitussanojen perusteella eniten käärmeitä. Cobria, joihin isännän mukaan suurella todennäköisyydelle törmäämme.

Sanoi, että kun se metrin tai parin päässä ja mittaisena nostaa päänsä, on syytä asettua aloilleen. Sillä minuutin, parin tilannetta arvioituaan, ne yleensä laskeutuvat maahan ja luikertelevat matkoihinsa.

Tuli kuitenkin aiheeseen liittyvä ekstravaroitus  Että laita varmuuden vuoksi tilanteessa toinen silmä kiinni, sillä jos parimetrinen käärme on laatuaan sylkevä, jää toinen silmä toimivaksi millä katsella.

Ei kommentteja: