Sivun näyttöjä yhteensä

keskiviikko 1. toukokuuta 2019

Mitä on juurtuminen?

Jormas: "Asuinpaikan valitseminen on yksi elämän merkittävimmistä päätöksistä. Koti on paikka, jossa on hyvä kasvaa ja johon on hyvä juurtua. Hyvän kotikunnan tekevät vahva paikallisyhteisö, turvallisuus, henkinen hyvinvointi sekä kunnalliset palvelut, jotka tukevat täysipainoista ja terveellistä elämää."

Mutta miten juurtuminen sitten tapahtuu? Jos esimerkiksi yhteisiä asioita valmistelevista henkilöistä iso osa asuu muualla, voivatko he tuntea paikkakunnasta samoin kuin sinne juurtuneet kotikuntalaiset?

Voivatko he nähdä jossain vanhassa, huonokuntoisessakin rakennuksessa saman arvon ja tunnesiteen kuin kunnassa asuvat ja sinne juurtuneet tai juurtuvat kuntalaiset?

Voivatko muut kuin Tuusulan kirkoa vastapäätä ollutta koulua käyneet kokea samaa syvää tunnesidettä kyseiseen puurakennukseen?

Entä oleellisesti Hyrylän historiaan liittyvä vanha ortodoksipappila? Jossa nykyisin on muun muassa ravintola Päämaja. Pappilarakennus oli myös aikoinaan yksi kymmenestä lähiseudun Elannosta. Joka nyt odottaa purkamista, jota ei olisi edelleenkään pakko toteuttaa. Kuinka monella hyryläläisellä onkaan edelleen syviä tunteita rakennukseen?
Prijuutti on saanut jatkoajan
Keneltä oikeasti on pois vanhan, paikalliskulttuuriin oleellisesti liittyvän rakennuksen hävittäminen tai säilyttäminen?

Jos kaikki tai iso osa siitä kaikesta puretaan, johon ihmiset ovat vuosikymmenten saatossa juurtuneet, voiko siitä tulla oleellinen haitta tai peräti este juurtumiselle kotikuntaan?

Voiko kunnasta tulla paikka, jossa  vain asutaan ja käydään töissä naapurikunnassa? Voiko silloin tuntua enemmän tai vähemmän hällä väliä, sillä mehän vaan asutaan siellä?

Mitä vahinkoa kunnan kehitykselle tulee siitä, että kuntalaiset eivät löydä mielekkyyttä juurtumiselle? Voisiko vanhan säilyttäminen auttaa juurtumisessa? Että kuntalainen voisi syvällä tunteissaan kokea olevansa tuusulalainen ja kuuluvansa sinne.

Mutta entäpä sitten yhteisistä asioistamme päättävät ja valmistelevat ihmiset? Jos ei ole tuusulalainen eikä koe kuin käyvänsä kunnassa töissä, pystyykö hän ottamaan mukaan harkinnan osaksi vanhojen rakennusten ja asioiden yhteydessä tuusulalaisten tunnesiteet?

Kun joskus puhun vanhan säilyttämisestä, aivan liian harvoin kuulen kysymyksen, että mitä tämä rakennus merkitsee kuntalaisille.

Ymmärrän kyllä yhtälön vaikeuden, vaikka se ei ole selitettävissä rahalla eikä järjellä. Kuten ei rakkauskaan....... Ihmiseeen tai kotikuntaan.

Ei kommentteja: