jormas: Tänä aamuna oli varhainen herätys Bangkokin kupeesta lentokenttähotellista. Jonne ei normi tavalla edes kentältä päästy, sillä talon auto oli losahtanut. Toki hotelli taksin maksoi, sillä kyydit kentälle eestaas kuuluivat huoneen hintaan.
Joka tapauksessa Päivis lähti Suomeen ja minä Filippiineillä. Vain kaksi paikkaa olin etukäteen päättänyt. Lennän Manilaan ja sieltä menen, jos suinkin pääsen jollakin kansan versiolla Angeles Cityyn. Kone oli Thai Airlinesin, palvelu huippuluokkaa ja ruoka hyvää.
Mutta yksinkertaisuudet lopuivat, kun pääsin Manilan kentälle. Löysin sieltä henkilökohtaisen securitaswomanin, jolta kysyin loistavalla kielitaidollani, että kun pitäisi päästä Angelisiin, että jeesaatko vähän? Johon hän, että istu tohon, niin hän sanoo milloin tulee Terminal threen bussi.
Sitä sitten osin yhdessäkin odotettiin lähes tunnin verran. Odotellessani söin hänen sämpylästäänkin puolet. Bussi terminaaliin oli kyllä vertaansa vailla oleva kokemus. Ihmisiä sekä laukkuja aivan täynnä ja kuljettajakin loikki niiden yli päästäkseen ulkona käyntien jälkeen ratin taakse. Jonka istuimen oli sillä aikaa aina joku matkustaja valloittanut.
Kaikki meni kuitenkin oivalla tavalla mainittuun terminaaliin saakka. Kunnes huomasin, että joopa, tämähän on lentoterminaali. Olisi pitänyt käyttää tiedusteluissa securitaswomanilta laajempaa sanavarastoa olemattoman älyn lisäksi, jotta olisin päässyt bussiterminaaliin tai asemalle. No, sinnekin pääsin joskin lentokenttätaksi nylki minulta jonkin niipun ylimääräisiä pesoja. Mutta tästä kaikesta lisää seuraavassa blogissa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti