Vapaaherratar ja muita allekirjoituksia

päivis: Kun ei ole enää työelämässä, ei kai ole oikein sopivaa laittaa tittelikseen ammattia, josta ansaitsi palkkansa. Tai tuo "sääntö" taitaa koskea vain taviksia, sillä tasavallan presidentti on lopun ikäänsä presidentti ja tuskinpa Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanenkaan alkaa pankkiiriuransa jälkeen käyttää itsestään titteliä eläkeläinen. Enkä aio minäkään.

Tänään aamulla ajattelin ääneen, että minkälaisen allekirjoituksen keksisin itselleni. Joskus kyllä joudun joissain yhteyksissä ruksaamaan kohtaan eläkeläinen, mutta esimerkiksi sähköpostien allekirjoituksissa olisi mukava käyttää jotain titteli- tai ammattityylistä allekirjoitusta. Jorman parhaat ovat tainneet olla väärien valintojen asiantuntija ja elämän koelentäjä.

Nykyään ei kyllä juuri sellaisia sähköposteja tule läheteltyä, johon allekirjoitusta tarvittaisiin, mutta mitäpä siitä.

Jos nyt kysyttäisiin arvoa tai ammattia, niin laittaisin tietysti, että fil. maist. Kohtaan ammatti voisi tietysti keksiä jotain kepeää. Ainakin sellaisiin paikkoihin, joissa ei olla kovin vakavissaan. Vakavana piti viimeksi olla, kun hain Thaimaan eläkeläisviisumia. Siihen paperiin en olisi uskaltanut vääntää mitään itse keksittyä. Olin siis eläkeläinen, englanniksi.

Lähdin allekirjoitusajatuksieni kanssa liikkeelle muutaman vuoden takaisesta hetkestä, kun kävin Espoossa Emma-museossa. Olin jotenkin hilpeällä mielellä, kun aurinkoisena arkipäivänä käyskentelin museon pihalla ja ajattelin, että tässä sitä ollaan niin kuin joku parempikin ihminen. Tunsin, että minulle sopisi hyvin vapaaherrattaren rooli. En tosin edes tiennyt, kuka voi olla vapaaherratar. Mutta tunne oli vahvasti sellainen.

Voisin tietysti miettiä allekirjoitusta myös harrastamisnäkökulmasta. Mitähän oikein harrastankaan? Tällä hetkellä ehkä eniten sijoittamista. Olisihan se hienoa laittaa nimensä alle sana sijoittaja. Tosin salkkuni arvo on sen verran vaatimaton, että ehkä tuo sijoittaja-sana on vähän liioittelua.

Bloggaaja olen tietysti. Kai joka toinen päivä blogia kirjoittava voi tuota nimitystä allekirjoituksessaan ja vähän muissakin yhteyksissä käyttää? Taksinkuljettajakin olen, koska minulla on taksin ajamiseen oikeuttava lupa. Tosin kertaakaan en taksia ole ajanut, enkä ole kuskannut asiakkaita. Omaa autoa tulee kyllä ajettua senkin edestä. Ehkä autoilija sopisi.

Taitaa se allekirjoitus vähän riippua myös asiayhteydestä. Varsinkin lehtien mielipidekirjoituksissa kirjoituksen aihe voi inspiroida kirjoittajaa käyttämään itsestään jotain muuta kuin ammattiin liittyvää nimitystä. Jospa pitäisikin alkaa tehtailla mielipidekirjoituksia. Ehkä sieltä löytäisin itselleni sopivan allekirjoituksen. Miten olisi esimerkiksi koivunmahlan tuottaja? Marjojen talteenottaja? Koiran seuralainen? Kasvihuonestylisti? Kompostointiasiantuntija? Merikonttikotiasukas-sanaa olen joissain yhteyksissä tainnut käyttääkin.

Ostaja olisi aika hyvä, kun ruokaostoksilla tulee sentään käytyä tuon tuostakin. Tai kriitikko. Aika usein kun tulee sanottua pahasti asiasta kuin asiasta. Järjestelijä sopisi myös. Sitä hommaa tulee tehtyä päivittäin. Aamiaistarjoilijakaan ei olisi kaukana totuudesta. Onhan näitä. Ehkä silti jatkan vielä sopivalta tuntuvan allekirjoituksen etsintää.