Jormas: Päiviksen kanssa olemme kirjoittaneet tälle foorumille toukokuusta 2010 tähän päivään 2234 blogikirjoitusta vuoropäivin. Lukijoita isoon maailmaan verrattuna on vähän eikä lukukerroillakaan voi juuri elvistellä. Niitä tulee lähipäivinä 200 000. Meille se on iso saavutus. Iso saavutus on myös se, että koko ajan tilastoissa lukijamäärät ovat alati kasvaneet.
Ketkä joidenkin tuttujen ja harvojen ystäviemme lisäksi ovat lukijoitamme, siitä ei meillä ole juuri käsitystä. Varsinkin ulkomailla lukevat ovat meille täysi mysteeri ja iso arvoitus.
Muitakin kuin some-tuttuja, on kirjoittamisemme tuonut elämäämme. Aina silloin tällöin, perin ihmeellisissäkin paikoissa ja tilanteissa joku ottaa hihasta kiinni, että "moi moi, ei me tunneta, mutta ollaan bloginne vakituisia lukijoita". Se tuntuu hyvältä, sillä koko aikana varsinkaan blogialustalle ei ole syntynyt kertaakaan keskustelua. Ei minkäänlaista. Eikä paljon palautettakaan.
Sen sijaan viimeisen parin vuoden ajan olemme linkittäneet tai kopioineet kirjoituksia silloin tällöin Facebookin, jossa syntyykin välillä hyviä keskusteluja. Palautettakin sinne tulee enemmän, vaikka lukijamäärisssä ei isoja eroja ehkä olekaan.
Kirjoittelun harrastaminen on myös poikinut itselleni kovasti mieluisan ryhmän Faceen. Perustamaani Jomtien Pattaya Beach avointa ryhmää ylläpidän yksin. Vuodessa se on kasvanut aiheeltaan suurimmaksi paikalliseksi ryhmäksi. Yli tuhannen jäsenmäärä ylittyy näinä päivinä. Lukijoitahan avoimessa ryhmässä voi olla paljonkin enemmän.
Kirjoitusvimmaani on monia syitä, joita en itse tiedosta. Mutta joitakin tiedostan. Yksi on kantaaottamisen ja sanomisen tarve. Ja siksi kirjoittamalla, että sitä eivät toiset muuksi muuta, eivätkä voi sanoa, että sinähän sanoit noin tai näin. Muut eivät myöskään voi päättää mitä, mistä ja miten sanon.
Muiden vastaavien palstojen ylläpitäjien, pikku diktaattoreiden mielivalta on toinen syy. Tältä osin malja täyttyi, sillä minut poistettiin vastaavalta palstalta ylläpitäjän toimesta, kun kirjoittamani ei häntä miellyttänyt. Pientä tyydytystä koin kyseisen ylläpitäjän pyytäessä päästä jäseneksi Jomtien Pattaya Beach -ryhmään. Hyväksyin.
Kolmas syy oli paikallinen sanomalehti, joka välillä kirjoittaa kovin kipakasti henkilökohtaisista, lukijankin asioista ilman lupaa. Koska kyseinen lehti ilmestyy myös sähköisesti, pyysin toimitukselta monet kerrat oikeuksia kommentointiin. Sain lähes yhtä monta lupausta, jotka olivat parhaimmillaan, että "työn alla". Siellä ne ovat perin thaimaalaiseen tapaan edelleen.
Enää en lupia ja lupauksia muiden foorumeille kaipaa, sillä sanon sanomiseni omilla julkaisuilla, jotka ovat avoimempia kuin yksikään paperinen tai sähköinen lehti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti