päivis: Olen suurimmaksi osaksi ollut jouten viimeisen vajaan kahden viikon ajan, jonka olemme olleet Thaimaassa. Jonkun verran on ollut pakollista tekemistä, mutta sekin on tuntunut lähinnä huvilta. Kuten esimerkiksi imurointi täällä minua odottaneella syntymäpäivälahjaimurilla ja pyykin pesu 10 bahtin kolikoilla toimivalla pesukoneella. Isommat ja silittämistä kaipaavat pyykit olen edelleen vienyt pesulaan.
Suurin hupini on kuitenkin ollut lukeminen, jota en Tuusulassa mukamas jouda riittävästi harrastamaan. Ilokseni täällä on toisin.
Olen loppusuoralla lukemassa äskettäin ilmestynyttä Pentti Linkolan yli 400-sivuista elämänkertaa. Linkola on mielenkiintoinen persoona, jonka ajoittain kovinkin draaginen elämä välittyy kirjasta hyvin. Luulin tietäneeni Linkolasta paljonkin asioita, mutta ehkä vasta elämänkerran luettua on lupa sanoa niin.
Olen antanut itselleni luvan olla jouten, jota tosin jo osa-aikaeläkejaksoilla pääsin täällä kokeilemaan. Joutenolo tarkoittaa muun muassa täydellistä laiskottelua, uimista silloin kun huvittaa, asioiden ja tapahtumien tarkkailua, kulmakunnan koirien rapsuttelua tai ainakin niiden kanssa keskustelua. Ja tähän mennessä myös hieronnassa käyntiä ja manikyyriä rannalla.
Shoppailua olen tietoisesti välttänyt. Se on ollut poikkeuksellisen helppoa. Jos olen jotain ostanutkin, niin tuskin juuri enempää kuin olisin ostellut Suomessakaan.
Ehkä seuraava "pitää tehdä" -asia on Zoomerin 1000 kilometrin huolto. Mutta sekin taitaa olla vasta jossain reilun sadan kilometrin päässä. Sitä ennen suurin huolenaiheeni on luultavasti se, mitä yhtä mielenkiintoista luettavaa löydän Linkola-kirjan jälkeen.
Alla oleva otuskin taitaa olla jonkinlainen joutenolija. Tai jos ei, ehkä sen tehtävänä on valvoa takanaan olevia istutuksia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti