Sen jälkeen kun teimme muutamina kesinä tosi pitkiä ulkomaanmatkoja matkailuautolla, mitään suurempaa odotusta kesiin ei ole liittynyt. Tosin toissa kesänä toteutetusta Seitsemän veljeksen vaellusreitin kävelystä löimme kättä päälle jo edellisenä talvena. Etukäteissuunnittelua piti tehdä jonkin verran, mutta kävelyyn ei sen vuoden kesälomasta kulunut kuin seitsemän päivää.
Viime kesänä lomalle jäädessä taas oli jo tiedossa, että Elämän tähden ry:n Omia polkuja kulkevien kauppa ja kirppari pitää tyhjentää. Vaikka siihen tuhraantui lomasta kaksi viikkoa, asia ei erityisemmin harmittanut. Itse asiassa oli mukava tehdä jotain erilaista. Kirpparitavaroiden parissa puuhastelu tuntui lähes lomailulta.
Nurmijärven Rajamäki oli Seitsemän veljeksen vaellusreitin varrella. Sielläkin voisi ehkä kesällä "asua" päivän tai pari. |
Eilen keksin, että Matkakodilla voisi kesäloman aikana tehdä pieniä kotikuntamatkoja ja mennä ikään kuin asumaan Tuusulan eri keskuksiin. Ihan ensimmäisenä voisimme kuvitella olevamme kellokoskelaisia. Jos kylästä löytyisi paikka, johon matkailuauton saisi parkkiin ja mielellään löytyisi sähkötolppa, olisi mukava katsella vähän tarkemmin, mitä tuosta vanhasta ruukkikylästä löytyy.
Ihan ehdottomasti tuollaiseen matkakotiasumiseen kuuluisi tutustuminen paikallisten ruokakauppojen tarjontaan. Ruokakaupoissa koluaminenhan on minulle nykyään matkoilla ehdottomasti mielenkiintoisinta tekemistä. Miksi siis niin ei voisi tehdä myös oman kotikunnan toisella laidalla?
Meillä on kokemusta vastaavanlaisesta asumisesta Meri-Teijon Mathildedalista. Mutta aina ei tarvitse lähteä niinkään kauas. Ehkä Kellokosken jälkeen voisi mennä aistimaan Jokelaa. Kenties Hyryläkään ei ole liian lähellä koti-Jokilaaksoa. Jospa pari yötä Skavabölessä näyttäisi tästä Tuusulan suurimmasta kylästä jotain sellaista, jota ennen en ole huomannut olevan olemassakaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti